Riensin tuulella hame päällä,

mieli on seesteinen myrskysäällä,

tuuli hameeni alle kurkkii,

salaisuuttako sieltä urkkii?
 

Tuskin tuuli noin rietas sentään

kun tuuli riepottaa, aatos lentää

nuoruuden aikoihin, ilon hetkiin

liitettynä moniin riemuisiin retkiin.
 

Iloliha silloin vielä iloa antoi

mielellään moista mukana kantoi

mutta nyt pelkkä se on vesihana

se täytyy ottaa nyt vakavana.
 

Tiivisteet falskaa, riesa se vainen

tuumii näin vanheneva nainen

Sitten matkaa jatkaa- tuuli nyyhkii

raikastaen mummon sääriä pyyhkii.