NO PENTELE! Mikähän se roukkii sielun laetoja. Tunttuu että sitä  on myöny maattomat maasa ja syony sanomattomat sanasa. Apatijjaa meinaa lyyvä kehhiin ja laeskuus jäseniin.

 KUN vetasee ettoneet niin hetkeksi helepottaa. Seon tätä kun on synkkä syksy eissä ja armoton pimmeys voettaa valon. Nurkat vilisee sanoja, mutta jos koettaa kaapasta niitä uusijokäöttöön, niin karkaavat läpi sormijen.

PIHTELE! Sanavaraston ovi oli taas jääny ravolleen. Vappaat sanat tekkee elämän hektiseksi. Näenpä seon ollu aena, joten eiköpä tuon jonkulaesen postaoksen lykkää - irtohuulista.

PIRSKATTI! Noukka pystyyn ja antaa palaa. Mitä jos paskaa satasi. Ei paha Seki oes hyvää. Miljoonat kärpäset ei voi olla väärässä. Tae no en tiijä sittekää...? Ei ne aena nuo fraasit pije paekkaasa. No, joskus kokkeilla!

JOO, on tässä aevan ihimmeisiinni törmännä? Toesinaan sitä  vaen on alakanna ihimettelemmään. Seon taetolaji, siinei tarvita suurija muskeleita. Avvaensanana voe käöttää: No kato perkelettä... Ihime ja kumma se tepsii. Tuttu asija saa uusija ulottuvuuksija kun alakaa ajattelemaan asijaa usijammalta kantilta. Ei paha!

Paskatejorijoesta en tiijä.../kato se koulupohoja..) vaen kovvaahan tuo meinovvaa mennä. Hattu meinovvaa piästä puota ja jallaat suttii kun on niin äkkilähtöjä. Vaen mitäpä tuo haetannee ku eijoo jarrujakkaa. Siinä se ihimeen lykkää jos siinä vaohissa huoku säelyy? Hyvä seon ajjaa joskus päen seinijä. Pyssyy tojellisuus mielessä -O-‎20.‎8.‎2014