OSA.20.
   Tehtyään auton korvaushakemuksen Pökiön serkulle poliisit pääsivät jatkamaan matkaa.
   - Vieläkin harmitti epäonnistunut toimenpide. Pitikin sattua juuri samanlainen mummelin Toyota ja sotki suunnitelman.
  - Sepä kävikin kuin kerran nuorramiesnä Oulussa kun sievää likkaa suattelin, Pökiö sanoi.
 - No miten tuolla kävi?
 - No ei niin mitenkää... Vesiperä.
 - Parempi se on sentää että niinnii sattuu, kuin ettei satu mitenkään, Kumarainen sanoi.
 - Ka, suattoopa se olla niinnii, tae voehan se olla toesellakkii laella. Mistä nämä tiennee.
  Näin syvämietteisissä tunnelmissa alettiin lähestyä Ruikanrantaa. Tie putkahti yht äkkiä kyläaukealle. Hyvinhän poliisit muistivat kylän eri talot. Kaikki oli lähes ennallaan. Kukaan ei ollut kulkenut edes maalipensselin kanssa.
  Kylänraitti oli autio. Pari laihaa koiraa oli irrallaan. Kenties etsimässä tunkioilta jotakin ruuantähteitä.
  - Kylläpä suakeli on tämähi kylä melekeen kuolemassa. Turakaisen navettahhii on sen tulipalon jäliltä. No pyssysankarin paloroippeet on raivattu. Varmaankin vakuutusyhtiön kustantamana. Siinä on ollunna melkonen urakka.
  - Mitäpä se nykysenä koneaekana. Seon kullinluikaos kun isottii raoniot on tasasena.
  - Niemen Sepossa sitä kuitennii yhä virtoo riittää. Eiköhän ajeta Sepon porinoelle, Kumarainen sanoi kun huomasi Sepon olevan puuhommissa.
  - Päevee! Mitteepä sitä kuuluu. Jyrkihi on vissiinni löytynnä, kun isäntä jo ruotoo halakohommissa. Lähettiin joutessaan ajeleen kun rosmot näöttee olevan kevälomalla, Kumarainen sanoi ja hemputti Sepon kättä.
  - Ei oo Jyrkii näkynnä. Mahtaa olla meleko pitkä matka kaopunnista kun män melekeen koko päevä. En ruahtinna vuottoo ennee kun männöö turhoo työaekoo, Seppo sanoi ja napsautti virran sirkkelistä nollille.
  - Ihannii totta? Myö Pökiön kanssa uateltiin että mahtoo istuu paskalla koko mies. Oukko käönnä kahtomassa.
  - Tietennii oon kiertännä kaek paekat kellarista vinttiin ja navetannii vintille kurkistin. Uattelin ettei vuan ou tehennä sitä viimmestä tekkoo itelleen, vuan eipä siellä näkynnä kettee.
  - Jospa lähettässiin kahtommaan.Vae haettaako se hommia?
  - Kyllä se nuapurin ja kasvinkumppanin kohtalo on tärkiämpi kuin jotku sirkkelöennit. Emänta on kirkolla, vuan on siellä appiukko poekijen kanssa.
(jat.)