Olen kauan jo tietäni taivaltanut,
monet kokenut pettymykset.
Toivon etten ketää oisi loukannut,
on mielessä kysymykset.
Olenko osannut oikein tehdä sen,
mitä kuuluisi tehdä ihmisen?.
-
Sen myönnän, en aina oo auttanut,
vaikka auttaa olisin voinut.
Sen myös,että kieleni on pilkannut,
ja ivalauluja soinu
Usein olisin voinut periksi antaa,
ja vähemmän kaunaa, vihaa kantaa..
-
Paljon enemmän olisi pitänyt,
läheisilleen rakkautta antaa.
Kovin harvoin olen myös kiittänyt,
silti vastuuni koettanut kantaa.
Mutta loppujen lopuksi on kai niin,
ettéi ihminen pysty ihmeisiin.
keskiviikko, 15. toukokuu 2013
Kommentit