Jepari oli jollain ihmekonstilla tullut jo paljon lähemmäksi. Naisten ilmeinen ryntäys altaan toisellepuolen sai Tuomon käpäliin liikettä,: Muutamalla vedolla hän oli altaan reunassa, josta hän pomppaa kuin katapultin -ja pakokauhun heittämänä pois kusesta. Mutta vaikka hän nousi altaasta , oli hän edelleen kusessa. Mutta sitä hän ei ehtinyt miettimään. Verenhimoisesti ulvova akkalauma oli jo loppusuoralla ryntäämässä hänen kimppuun, olivat kai huomanneet ne Kuusamolaiset kulkuset?
Niinkuin kaikki tietää, kun hätä on suurin(Tuomolla se oli sitäki suurempi?) sillon vitsit on vähissä. Tuomo vaikka on hauska mies, huomasi tämän karmean asian ja lähti, vitsiä kertomatta juoksemaan, minkä kiristävät poxerit myötä antoivat. Tuomo huomasi , että ei tule hommasta helvettiäkään. Akat alkoivat jo tavottaa. Mutta housut rajoittivat askeleenpituutta, ja vaikka "himohässiä" oli melkein pelkästään, mikä suonissa liikkui, niin nyt siitä ei apua ollut.Tuomo vilkaisi taakseen ja huomasi että akat ovat jo kymmenen metrin päässä. Tuomo teki sen ainoan tempun minkä pystyi ja millä tiesi olevan vaikutusta. Hän tempaisi housut jaloistaan ja viskasi ne akkalaumaa kohti. Kamala kiljunta synty kun akat ryntäsi housujen kimppuun. Ja koska housuja oli vain yhdet, niin eihän niiden repiminen tyydyttänyt. Akat alkoi repiä kamalan kiihkon vallassa vaatteita toistensa päältä. Ja kohta alaston akka-armeija ryntäsi alastoman Tuomon perään.
Mutta kun Tuomo huomasi mitä takana oli tapahtunu, "himohässi" alkoi vaikuttaa ja juoksussa oli ilmeisiä vaikeuksia.Tuomo muisti , että hyökkäys on paras puolustus.
Siihen loppui juoksu! Liinat kiinni! Ja pyörähtää päin akkalaumaa , ase tanassa. Jostae syvältä kurkusta kuuluu kiimaisen urosleijonan murinaa. Ja kuin ,sananmukaisesti pyyhkäisten naiset kääntyvät juoksemaan ......pakoon.
Tuomo ei seuraa, sanoo vain kaverilleen lyhyen komennon" riippumaan!".
Sitten Tuomo rauhoittelee itseään. Miettii seuraavaa siirtoa. Tilanne oli paha. Alastomana ja rahattomana, hän katseli ympärilleen ja kuunteli korvatarkkana, kuuluuko pelastavanenkelin siipien havinaa.Ja kuinka ollakkaan viehättävä neitonen, saapuu katua pitkin, katse kuin naulittuna Tuomon kuusamolaisiin. Sitten hän avoimesti kuiskaa: Kuusamosta ? ..........oletan? Tuomo vähän hämmästyy ja myontää jonkin juuren sinnekinpäin yltävän. -jat-