OSA.107.
 - Mittee sinä sannoet? Ettäkö sinä pelloot minun selekäni takana. Pittee panna harkintoon se meijän naemisasija. Nyt kuitennii sammutteen tuljpalloo. Tae eipä taija olla siinä palijo perimistä. Voe mun lehemäraukkoja.
 - Minä pyyvän anteeksi, oekeen rukkoelen! Hyvvee minä olin tekevinnäen, vuan aevannii se män persiilleen koko homma. Jaksatko sie antoo anteeksi. Tämmönen ei tuu toestummaan.
 - Tiijän minä, ettet ilikeöttäs. Kae sen näen pit männä. Vaen nyt Turakaeseen.
---
 Palokunnan saapuessa paikalle koko heinäladon puoleinen pää navettarakennuksesta oli tulimerenä. Sementistä valetun navettaosan ollessa vielä ennallaan, mutta vesikatolla tuli eteni jo uhkaavasti navetankin päälle.
 Palokunnanmiehistä osa hyökkäsi navettaan, Päästellen lehmät irti kytkyeistään ja ajelivat lehmät syksyiseen ulkoilmaan. Onneksi lehmillä oli hyvässä muistissa kesä ja laitumet ja ne poistui navetasta tuttua reittiä, vaikka voimakkaana tuntuva savunhaju sai ne rauhattomaksi.
  Siihen hätään Seppo ja Salmekin ehtivät palopaikalle ja ohjasivat lehmät tuttuun aitaukseen.
  Paloautoja oli tullut naapuripitäjistä lisää palopaikalle. Ripeän toiminnan ansioista he pääsivät äkkiä tulen herroiksi.
  Navettaosa säilyi täysin palolta, vain lato-osa ja siellä olleet heinät ja muut rehut oli menetetty.
  Palavista heinistä savunmuodostus oli vieläkin kova, mutta ilmiliekkejä ei näkynyt.
  Komisario Kumarainenkin oli Pökiön ja Mörön kanssa ehättänyt palopaikalle. Muut poliisit olivat jääneet Kainon mökille sevittämään Raivon katoamista ja etsimään mahdollisia Raivon tavaroita. Ainoastaan konstaapelit Pökiö ja Mörö seurasi herraansa, valmiina palvelemaan, kysymättä, huumorimielellä.
  - Mitteepä se pomo arvelloo, mistä tämä palo on suanunna alakusa?
  - Kipinästähän se suurihi tulj syttyy. Vuan empä ossoo arvella, mistä tässä on kyse. Se meijän pittee alakaa tutkimistoemenpitteet. Missäpä tuo lienöö isäntä? Kumarainen uteli muutamalta kylän mieheltä.
  - Jaa isäntä! Eipään sitä tässä talossa ou ollunna ikkää isäntee, on vuan Turakaesen Matti.
  - Olokootpa mikä onkaa, vuan missä mahtanee olla?
 - Luoja sen Matin reissut tiennee. Aotollahan tuo on mahtanna lähtee, ku ei näö pihalla. Oeskoon männy kirkolle? 
(jat.)