OSA.69.
   Kumarainen otti navetan seinustalla olevan votkapullon, jossa oli vielä yli puolet jäljellä, kaatoi sisällön looriin ja sanoi:
 - Tämän aeneen naotinta loppu ny tähän. Käöppä Pökijö kahtoo, josko Datsunissa on lissee. Siellä sama tuomijo.
  Pökiö meni Datsunin luo ja löysi istumen alta kolmenvartin Finlandia-votkaa. Hän vilkaisi navetalle päin. Ei näkynyt ketään. Nopeasti hän juoksutti pullon Mondeoon ja työnsi pullon pelkääjänistumen alle. Meni sitten navettaan muina miehinä.
 - Eipään tuolla näkynnä kun yksi pullo sehhii melekeen tyhyjä. Kuavon aeneet pihalle.
 - Hyvä homma! Vuan eikae tuota sankarrii voe piästee vappaalle jalalle? Putkaan kae se pittee viijä selevijjään, Kumarainen sanoi.
  Jyrki oli yltä päältä märkä ja lehmien jätteissä. Salme toi pyyhkeen ja sanoi:
- Koetahan seleviytyy siittä elämmään. Tuossa sulle rättii että suat pahimmat paskat nuamastasi poekkee. Ja heitä jo helevettiin tuommonen venkoelu. Tuo täöspäesen hommoo ou!
 - Mitäpähän tuo liennöö, vauan tarvihtooko tässä polliisipartijjoo? Helevetti ei nuita näö tarpeen aekanakkaa, vuan sitte tullaan riäkkeemään ku pahinta roestua jos muutaman ryypyn ottoo.
 - Polliisi on kansalaesen turva häjän hetkellä. Kopistelehhan, Rimpeläenen housusi, ennen ku perse ryytyy, Pökiö irvaeli.
 - Hyväpä seon suuta soettoo univormu piällä, vuan tvoemasuhteet onnii toesipäen.
 - Mitempähän ulehan sonninpolulla vastaan.Suattoo olla että seon Iso Herra oliko tuo uhkaos virkavaltaa vastaan? Pitteekö tuo poetsu viijä turvasäelöön.
 - Melekeempä sen voesi semmoseksiki tulukita. Katotaan ny kuhan se toenen sankar suahaan satimmeen.
  Jyrki vilkaisi poliiseja ja huomasi heidän mielenkiinnon kohdistuvan votkapullon sielun elämään, hän huomasi hetkensä koittaneen. Pieni, vilkasjalkainen mies oli hetkessä heinäladossa. Poliisit juoksi perästä, mutta mies oli hävinnyt.
 - Pitteekö sitä riehkee lähtii jälestään, Pökiö sanoi. - Varsinnii kun se uhkael laettomasti.
 - Paskaako työ humalaesen puhheista. Antakkee tok nuapurin olla jo raohas. Eipään tuo mittee rikosta ou tehnä, Seppo sanoi.
(jat.)