On joulumieli
ilona pinnassa,
ja hyvätahto
jokaisen rinnassa.
Rauha on maassa,
uurastus lopussa.
Koti joulukuntoon
laitetaan hopussa.

On aatto-aamu
kiirettä talossa,
pihamaa loistaa
lamppujen valossa.
Äiti jo siivoaa
hermo on kireä.
Lapsilla tunnelma
oottava, vireä.

Isi on kuusen
sisälle raahannut,
muutaman kaljan
jo kurkuunsa kaatanut.
Kovasti kännyyn
kamulle selittää,
että tää joulu
jo fiksusti pelittää.

Puoliltapäivin
äiti jo räjähtää,
kun isi lisää
kaljaa killittää.
Kaverin luokse
isillä matka vie.
Sielläkin tyyli
samanlaista lie.

Ilta jo koittaa
isi on pupissa,
viina jo tuntuu
huumeena nupissa.
Kaverin kanssa
kertoillaan juttuja,
ollaanhan sentään
vanhoja tuttuja.

Kotona tietysti
ootellaan pukkia,
pukki tuo lahjoina
suklaata ,sukkia.
Ei se oo mieleen
nuorelle väelle,
Huutaen toivottaa
pukkia"mäelle",
kun ei oo tuonut
lahjaa kallista,
pelejä, kampetta
viimesen mallista.

On jouluaamu
isikin kotiutuu,
jouluinen tunnelma
riidaksi rotiutuu.
Toisilleen herjoja
äksynä nakataan,
väittelyn jälkeen
äitiä hakataan.

Isi jo ajaa
perheensä pihalle,
viina kun antaa
pohtia vihalle.
Minkähän vuoksi
joulua vietetään?
Muulloin kuitenkin
toisiaan siedetään.

Parempi varmaan
on aatto omistaa,
perhettä varten
ja kuusta somistaa.
Ehtiihän myöhemmin
kaljaa kitata.
Kaverin kanssa
miehuutta mitata!