OSA. 17.
 - Mitteepä sie Sepi sanot jos ajjoo hurraotettaan oekkein kaopunttiin? Huttunen mielellään ajelloo? Käyvvään kokkeilemassa miltä se kaopunkin meno maestuu. Ja eipähän tuota tiijä vaekka sotkeottuu kaopunkin naesseen. Vuan uamuksi pittee ehtii lypsylle.  Rahhoo meillä löytyy että seon Huttusen kanssa koko yön varraos. Että pistähän Huttunen mittari raksuttaan.
 - Eiköönpä tuo raksuttele iliman yllyttelyvä, Huttunen naorahti. - Tokhan tuo passovvaa. Sinnekkö kaopuntiinko ajellaan.
 - Sopivat alakusävelet vae mitä Sepi? Narskaotettaan vielä ja sitte uotellaan miten se votko ruppee hivusrajassa kutkuttaan. Vaen tosijaan Huttunen... Pijä huoli että me Sepin kanssa ehittään tissiä hypellöemmään. Seon sinun vastuulla jos lehemijen utarreet paokahtelloot.
 - Joo mie vien vaekka väkisten viimmestään nelijän aekkaan. Kappaan toesen, toeseen kaenalloon ja sitte aottoon. Pistän lapslukot piälle, ettettä piäse karkoommaan.
 - Joo tieppä se Huttunen, niin piäset vastahhii atjutantiksi. Mitempä se Sepillä? Tuntuukko se yhtää olevan sinnepäen?
 - Kah, eipään tässä niin monnia tahoja vielä tiijä. Annappa sitä putellija, jos pannee pikkasen lissee virtoo.
 - Huitastaan pohojilleen koko putelli. Saatana... tässä säännöstellä ku on oma pullo. Elä saatana kaekkija lipitä.
 - Jiäp siihen sullennii vielä suuntäös. Joo... Ny alakaa olla sopiva meininki.... Vae mitä Huttunen. Sulla seon meleko uusi Mersu.
  - Ohan tällä jo muutama mutka tullu heitettyy. Seku ei monellekkaa taksiksi passaa muu ku Mersu. Kun kerran maksoo kyyvistä, pittee olla kunno aoto, eikä mikkää riisiluatikko.
 - Seoraavasta maetotilistä me Sepi ostettaan uuvet Mersut ja annettaan sitte Huttuselle kyytijä, eikä mittari naputa. Seon hilijalleen tosi. Oho, ellostella meinovaa. Huttunen pyssäötäppä niin käväsen kusella.
 - Jyrki kuule. Käö sinä ensinnäe kusella. Minä sanonnii sitte sinulle yhen asijan. Ihan kavereijen kesken. Vuan muistahan vettee vempele essiin, ettei mäne kus houssuun.
(jat)