OSA.100.
 Poliisit eivät saa sanaa suustaan. Vaitonaisena he sivuuttavat Kainon likietäisyydeltä. Kaino tunnistaa Tikan.
 - No suakel! Ohan se sentään tämä poijanrepale liikenteessä. Olj eilen niitä ympäristöhaettoja niin et piässy panemaan. Vuan nyt voetassiin harkita!
 - Eipään tuo ennee huvita. Näättee olevannii konneisto jo välijänlaenen, Tikka tohti sanoa.
 - Katohan poekoo! Kyllä sulle väliä näötän. Suakel tuommosen riäpälleen survon sinne kokonaan, Kaino suutahti. 
 - Kah suaphan sitä yrittee, vuan
seon minä joka miäreen mihinkä kaluni piställän!
 - Poekaha puhhuu ku iliman alaleokoo. Minkäpä sinä sille mahat kun mihä nappaan sun kikulin kouraan. Siinä on ja pyssyy, Kaino uhitteli.
 Kilikki oli seurannut sananvaihtoa sivusta. Hän alkoi selvitä tissien tuomasta seisokista. Ryviskellen tomerasti sanoi.
 - Eipään sitä maha virka-aekana passata alakoo namuttelemaan. Seon Tikalla muutennii jo putkoo tiijossa. Mikäli minä oekein luvin Kumaraesen katannon...! Niin mehän ollaan semmosella asijalla että etitään tuota nuapurin miestä. Sillä mahtaa olla jonniillaenen mielehäerijö tae mikähäntä lie...Aenakkii se meleko hulluna on kun tappo elukkasa ja poltti talosa. Että onko se Kaeno-neiti mahtanna Jaskoo nähä?
 - Voe tok montahhii kertoo. Melekkeen joka yö mutjelti mun sänkyyn, kun sillä oma akka ei antanna.  Sittehän se akka lähtiki lätkimmään. Siitäkö se Jaska lienöö torraotunna kun ei sille oo ennee pillukkaa kelevanna.
 - Sitääpä mie tarkotinnii, että onko näkynnä viimeyönä? Kilikki tivasi.
 - Jo aevan rehellinen oun nii kävhän se siinä uamuyöstä. Tahto sitä turvapaekkoo, vuan minä sannoen, ettei se tiällä ou polliisilta turvassa, että seon varmaa jotta tiältä tulevat kattelleen. Sannoen Jaskalle, että männöö vaekka Rimpiläesen Jykän luo, vuan sano sieltä juur lähtenneen. Yöhön se sitte hävis. Sääli kun sillä män assiit nii kehenolle mallille.
 - Kehenosti on! Ja eiköön tuolla liene ihtesä kiikkuunlaetto mielessä, kun olj jo Rimpiläesen pihassa värkkäötyny nukenhirttäjjäesii, Mittee se sehhii liennöö. Vuan pistä Kaeno jotahi riepuu tuohon pillun piälle. Niihän tuo alakoo terhakoetuu, että Luoja varijelkoon seoraoksiata, Tikka sano.
 - Katohan poekoo, sehän alkoo huastoo ku miehet. Kaho ny tarkkoon, ennen ko piställän piiloon, Kaino sanoi ja räähisti jalkojaan.
(jat.)