PÄHKINÖITÄ.
_
Kyllä joutilaan nyt kelpaa. Ilman tunnontuskia voi lojua sohvalla. Oma tunto ei soimaa, sillä kuka se vapaaehtoisesti töihin. Silmäluomissa tuntuu vuosien paino. Kuorsaus sallittu.
***
Raskaana riippuu elokuun tummat Päivät. Huolien rypyt otsallaan katsoo osaton niitä joilla paljon on. Herjat huulillaan hän kiroaa lyhenevät päivät.
***
Haaveet haihtuneet eikä uusia ole tyrkyllä. Vaikka hän toivoisi, että kaikki olisi toisin. Toiveittentynnörissä asuu suuri pettymys eikä tyhjästä voi mitään nyhjästä, sanoo Siirakki.
***
Kumminkin toivo on toukokuussa ja tulevaa kesää oottaa syntymättömät syntiset. Toivo paremmasta pitää huomista pelastuksena. Millon saapuu huommen? Ainakin huomenna, mutta se onkin sitten jo tänään.
***
Koivupuussa kukkuu käki. Kullat on haaskattu herrojen persijeen ja hienot rouvat sakkansa sanoo, tietämättä asijan laitaa. Perälauta vuotaa maailman palkkaa, ja katso, se on niin vähän
***
Pähkinöitä pureksii ne jotka paljon tietää. Sanat ristissä ja muistilokerot jumissa. Väärää tietoa leviää paperille. On se niin väärin!