Oli suuri herranketku
mies tuo mahtava, mahoton
mietti näitä, mietti noita
mietti syntyjä syviä
aatoksia kummempia
aivan pinnaa jo kiristi
hikinahkaa hiillosteli.
-
Johan saatteli sanoiksi
leukaluuta louskutteli
partahaivenet pärisi
kulmahampaat kirskahteli
silmät kummasti kipinöi
otsanahat kurtisteli.

- Kuuleppas sinä toveri
rinnallani taivaltava
nyt on huonosti tulokset
seikat sietämättömästi
aivan oon minä pulassa
piukeassa pinhuusissa
keitos pohjahan kärähti
paloi aivan hiillokseksi
kun en tempaissut ajoissa
vekkulia vempaimesta
siemen upposi syvälle
alkoi siellä kasvamahan.
-
- Nainen huora niin mitätön
levitteli, houkutteli
aivan käski ja kehotti
vienosti näin viekotteli
antoi tissistä sipaista
taputella kannikoita.
-
- Minä miekkonen mitätön
sorruin naisen nappuloihin
punahuulisen suloihin
kiharoihin kiehtovihin
-
Johan tissistä sipaisin
taputtelin kannikoita.
Silloin valtaansa vetäisi
otti aivan pauloihinsa
raiskasi minut väkisin
pani vallan penteleesti.
Minkä mahdoin mä mitätön
mitä mahdoin kiimaiselle?