KAEPUU.
***
Pirunmoenen kaokokaepuu iski päällensä tuossa yöllä. Eksteppore hyppäsin lentolaevaan ja suuntana oli Honolulu,
***
Tuommonen äkkilähtöhän on nykyvään muotija.
Ehän mulla sinne mieliteheny. Helekatti siellä helteessä valakoihonen jaksa. Vaen sitte tuli ne Hulatyttäret vastaan... Sehän anto hommaan nostetta ja matkalle piti päästä.
Väli Kempele- Honoluluhan oli vaen yksi kullinluikaus, kansanomaista määritettä käyttääkseni. Ja tosijaan melekeen heti olin perillä.
***
Voe pojat! Tehän tiijättä millaset siellä on aatteet? Totta seon ! Ei saaketti rihimankiertämmää. No sehän alako olla jo ihan paeneena. Noo vaen eipä ollu vaekijjaa iskijä kun oli iskukoukku mukana. Paeneensietokykyvä oli tietty määrä.
***
Aekasa kun oltiin tanssattu niiitä Hulatansseja, niin sitään piti alakaa syyä. Olihan siellä evästä. Neitot syöttivät hetelmää tavantakkaa ja välliin tavaneestäki.
***
Ehän minä ala kaekkija tappaoksija teille selostammaan . Menkää itte niin pääsettä hajulle. Muuten kallaa siellä onki melekeen aena ruokana. Ja sitä viitakon hetelmää Aijai kun se maestu ja upposi.
***
Surkumielellähän sieltä piti ommaan sänkyyn palata. Matkaelu avartaa, sanovat ! No avarat oli näkymät ja sellanenhan tarttuu, Herrääminen vaen Kempeleenarkeen oli niin ankija. Kun vielä maestui suussa ne Honolulun makijat evväät!: