OSA.12
  Salme veti oven kiinni perässään ja kehotti Seppoa istumaan, haki valokuva albumin ja istahti Sepon viereen.
  - Sie suatkii pussata minnua, ensikerran tiällä netsytkammijossa, Salme sanoi ja ojensi täyteläisiä huuliaan Seppoa kohti. Seppo punastui, mutta otti sitten hoikan tytön syleilyynsä ja silloin se leimahti Sepon rinnassa liekki todella palamaan.
  - Out sinä kyllä mahottoman ihana. Aevaha täs järkivähä piästä lähtöö, Seppo huohotti ja puristi Salmen tisulia. Yhä rohkemmaksi Seppo tuli ja Salme kallistui vuoteeseen selälleen. Sepon käsi nyki jo Salmen hameen helmaa ylöspäin. Silloin oven läpi kuului:
 - Tulukeeppa lapset syömmään, ennen ku tuo ukko kerevee kaekki lihapalat kuppiisa.
 - Aevan kohta tullaan. Suahaan tämä albumi loppuun...
***
 - Katohan poekoo. Mitä urkkohommoo sinnoot ropottanna. Hik piältä kuatuu ja nuama on punanen ku...
 - Isä...Jos et oo vaet, niin en vastaa seorraoksista...seon kans varmoo.
 - Kah, pitteepä sitä hellustelevija kiusata, muutehan nuo ei sua hommoosa mittää hohtoo. Vae ottoottepa työ työimmeiset, suap sitte joutilaahhi, jos jiäp.
 - Tät riittee. Kattila on vielä puolillaan, ja suaphan tuohon rätkästyy vette lissee, Martta sanoi.
 - Kah vävyntekele! Otahan leipee ja sivalla sentti voeta piälle niin riittevvää sitte voemmaa suureenni urakkaan.
 - Kiitosta vaen, mutta suattaa tuo olla voe epäterveellistä...
 - Elä sinä poeka usko akkojen höpinöetä. Rasva se miehen tiellä pittee ja...
 - Lopeta isä tuommoset puhheet... Salme sanoi vihaisella äänellä.
 - Vijatonta leikkijähän tämä. Huumori se pittee mielen virkijänä.
 - Joo isäntä on oekijassa. Eikä minuva kiusoomiset haettaa, Seppo vakkuutti naama punaisena.
  Lusikoitiin lihasoppaa sitten hiljaisuuden vallitessa, kunnes Seppo alkoi lopetella syömistä. Aikoen nousta pöydästä.
 - Elähän Seppo hättäellä. Tiällä on pyhäpäevän kunnijaksi vielä viskunasoppoo jäläkiruuvaksi.
 - Kiitosta vaen, mutta en mie oekkeen välitä jäläkiruuvasta. Minun pittee lähtee sitä äetee kahtommaan. Oun ollunna resissussa viis tunttii ja pistäötä aijoen.
(jat.)