...tässon aamu lähteny käöntiin Kaorapuuron keittelin ja sumpit. Vetelin naamariin ja ny saattas vaekka porinoija vaen kun teistä ei kukkaa antauvu juttusille - kommenttijen muovossa, niin pittää valita se helepoen tie- höpistä itekseen. Siitähän seon mukavata käyä tijalokija ittesä kanssa, niin sitä on ite aena oekijassa. Se huonompi minä ei tohi hanttiin panna kun ite selevitän miten asija tojella on. Seon siitä katki ja jenkoja päähän. Jenkat tartee tietty mutterin? Niitä ny löytyy . Monella muullaki tippunu? Vae onko. Siinoes tutkimuksenpaekka. Himasta kehiin..

Kovastihan seon onnellista, että on balanssi reilassa. Ei puske eikä piere vaan tottelee ohojaosta. Ihtesä kanssa jos alakaa tappeleen niin se onki meleko mäeskettä. Kumpiko voettaa vae Kampi? Sillähän ei oo välijä kuhan vaen toenen on niskan päällä ja - toenen alla! Yksinhän se onki meleko hankale tapella. Tosin voettaja on aena tuttu. Ny mennee vaarallisesti löpinän puolelle. On aika ryhtistäytyä ja ottaa sen verran pakkija kun on tilaa ja reivata purijeet ja kohti aavoja päen. Noen niinku kuvvaanollisesti.

Kessää se vaen meinaa tosissaan. Arska rävöttää ja mitari on kohta pölijänä. +9,0 on jo lukema . Mitä onkaan iltapäivällä. Jokohan pääsee katistaav paijanpoes? C-vitamiini kone käönnistyy ja jo kymmenessä minsassa on tuoppi täönnä yhenpäevän varalle. Pystyneekö sitä jemmaan? Oli miten oli, mutta näenhän se on, että aju jatkuu ja balalaekat soe. Kuunnellaanhan... -O-