OSA.93.
  - Sepä on hyvä. Me etsitään sellaista reilut neljäkymmentä vuotiasta, kovasti vanhoihin varsiin tuupattua tavaraa. Tuntee nimen Kilinä.
  - Anteeksi...
  - Etsimme Kilinää sinun kaveria.
  - Ei minulla ole sellaisia kavereita. Minä olen rehellinen antiikkikauppias. Uskallan myydä vaikka poliisille.
  - Kilikki! Naurettaisiinko me? Tuohan oli viikon paras vitsi.
  - Ei tuo vielä naurata. Kyselehän jos tulisi parempaa.
  - Missä sinulla on ne Ruikanrannan taulut? Kuultiin sellaisia kilinöitä.
  - En tiedä mitään tauluista. Tässä on näkyvillä kaikki myytävät taulut.
  - Eras pikkulintu viserti minun korvaan, että Koholla on kymmenientuhansien arvoinen taulu. Hän on asiantuntija. Oli yrittänyt ostaa.
  . Eihän taulua voi myydä kahteen kertaan sellainen on rikos. Se arvotaulu on jo viety pois.
  - Sekö oli niitä Ruikanrannantauluja?
  Koho lehahti punaiseksi ja änkytti jotain, josta ei selvää saanut.
  - Minä neuvoisin jo tässä vaiheessa tunnustamaan. Siitähän ei tule kuin sakkoja varastettuun tavaraan ryhtymisestä. Tässä jutussa on ainakin kolme murhaa. Parempi tunnustaa, ettei tule sotketuksi niihin murhiinkin, Tikka peloitteli.
  - Juu, tämähän on selvä juttu. Herra Koho, teidät pidätetään todennäköisin syin epäiltynä kuulusteluja varten.
  Koholla oli holtti pois. Hän liikehti hermostuneena ja siirteli esineitään. Hänen aivonsa käsittelivät mahdollisuutta selvitä pinteestä.
  - Kyllä se Kilinä hankki minulle parikymmentä taulua. Todella arvokkaita. En tiedä mistä ne on hankittu. Kilinän palkkaamat miehet taulut toi. Maksoin Kilinälle kympin. Alkuviikosta vielä kävi lypsämässä tonnin lisää. Yksitoista tonttua olen pannut niihin rahaa. Perkele, nyt menee kaikki! Saatanan saatana.
  - Eipä kiroilla. Se tämä Kilikki on uskovainen poliisi. Saa suuria traumoja sieluunsa.
  - Anteeksi en tiennyt, Koho yritti lieventää.
  - Eipä siinä Pistäkää putiikki kiinni niin lähdetään. Jos olette viisas pääsette tänään vielä pois. Toisaalta valtiolla riittää soppaa pitempäänkin vierailuun. Saatte itse harkita.
  - Mutta kun syytöntä...? Ottakaa se Kilinä kiinni. Sehän se roisto on.
  - No, no! Eipäs ketään tuomita. Jokainen on syytön niin kauan kuin todistetaan syylliseksi.
  - Tuota! Minä tunnustan että ne taulut on tuolla kellarissa. Ihan hyvässä uskossa ne ostin kahdelta tuntemattomalta mieheltä. Minä olen rehellinen mies ja tunnustan tietoisesti yhtyneeni varastettuun tavaraan. Luulin että taulut on tuotu jostakin Venäjältä.
  - No, poristaan tuolla asemalla koko stoori läpi. Mitään siihen lisäämättä mitään pois ottamatta. Ja tarkkana pitää olla, että ei tarvitse jälkeen päin parannella.
(jat.)