Startataanpa taas mielikuvitusmylly pyöriin. Mitä se sylkäsee on aina yllätys itsellekin, mutta paskanko väliä?Kunhan on menossa mukana. Ja katso, huomisen tuska valuu vuolaana vuoksena vesivoimalan turpiiniin ja muuttuu voimaksi!
***
Ankea aamu, sukat hukassa. Eukko varannut hoitoon ajan. Leikkaus edessä. Hiukset kärsii katkasusta. Puudutusaine antaa ouvon tunteen. Sisäiseti nautittuna OK.
***
Tunnistamaton esine tuottaa suurta tuskaa. Menikö ohi? Lohi on raavina aikasten ruokaa. Moni huokaa huolijaan ja ottaa taas. Maassa rauha, eikä kukaan taho.
***
Laho on vanha ruumis eikä tahinantaja hoksaa oksaa johon voi ripustaa eletyt päivät. Huolenhäivät pelottaa ennakkoon, eikä anna rauhaa eikä rahaa. Kilisee ne kolikot jos niitä on kaksi.
***
Yöt vaaralliset. Pimeys syvyyden päällä ja jäällä henki katkolla. En minä ttiijä kantaako jää? Tuskin joska jallaat lipsuu. Vetoa ovista, sydämessä kaipuu. Kaipuu johonkin ? Saako täyttymysta. Ans kattoo.
***
Ovenpielissä asuu kuolema. Seinät kaatuu ja heinät heiluu, mutta yksi on ja pysyy. Nimittäin epävarmuus. Ollaanko vai eikö olla kyselee moni ja koni laahustaa raskain ajatuksin. Suuressa päässä paljon surua hevosella, eikä saa märehtiä! Epäreilua on touhu.
***
Elämän tuska riipoo syvältä. Toisinaan tuntuu hyvältä. Edessä päin on tuntematon suuruus. ja takana tyhjyys. Suuret puut kaatuu myrskyn tiellä, vaikeaa on niellä muiden jämiä. Varsinkin jo nieltyjä, Hapot pehmittää sitkeänkin lihan jos se ei takerru kurkkuun.
***
Muutama säälipeukku näyttää ylös päin, mutta pohjalta ponnistaa
myös isokenkäinen, sillä jalat ilmassa joutuu pitämään kiinni, ettei putoa!