OSA.106.
 - Mitäpä tuolta silimä ottoo?
 - Paskanmarijoo! Huone onnii tyhyjä kun ruumihin perse. Sen pajennu akkunasta ties minnekä. Seon oven sitonna tuppivyöllä kiinni ja paenunu mäjellen.
  Kilikki katseli pellon takana näkyvää metsäreunaa, mutta sekin oli aivan tyhjä.
 - Se pittee männä sanomaan Kumaraiselle että vuara on ohitte. Vuan mittee suatannoo. Tuassiisa tuolla jokuhi paekka savuvaa. Onko se Raevo raevostunna ja pistaltännä metän palamaan. Ee kyllä tästä hommelista tuu tolokkuu. Nyt joo kuulluu tuassiisa paloaoton  iän. Eekae se Turakaesen navetta ou liekeissä. Passoo juur niille seutuville, Tikka arvio.
 - Enpä tällä syönnillä usko semmossii. Eipään siellä maha olla kettee ies kotona. Matti aeko muijaasa lähtee käöttään liäkärissä ja nuor par män Niemeen navetoemaan. Nopijasti pittee lähtijä sannoon Kumaraeselle mittee on tapahtunna, Kilikki sanoi.
---
 - Seppo ja Salme olivat saaneet Sepon lehmät hoidettua. Salme oli keittänyt sisällä kahvit ja nuoripari istuutui kahvia nauttimaan. Salme katseli hymyillen Sepon kasvoja ja suikkasi pusun poskelle:
 - Vuan kyllä se onnii mukavata, että viimmeinnii piästiin yhteisen taepalleen alakuun. Mikäs meijän onkaa talloo asustee, kun on niitä kaksittain. Sitä minnoon koko uamun uatellu, että kelleppä sinä huastot siellä meijän heinlaussa?
 - Eipään tuolla kettee. Yksikseni huastelin hyvästä mielestä.
 - Mistäpä se tälle niin hyvä miel on pukanna? Salme kiusoitteli.
 - Onpahan vuan pukanna, Seppo nauroi. Hän sattui vilkaisemaan ikkunasta ulos ja näki sankan savupatsaan nousevan Turakaisen navetan tienoilla.
 - Ee jumaliste! Jaska saatana. Seon tuohanna niihen kessujesa kansa...
 - Mittee se ny? Salme sanoi ja katsoi Sepon katsomaan suuntaan. - Ei Herra Jumala, meijän navetta on tulessa. Mittee sinä Jaskasta?
 - Täötyy tunnustoo. Jaskan kansa minä huaston laussa uamulla. Se kinusi suaha olla polliisilta piilossa. Ehän minä ruahtinna kieltee. Voi suatanna kuitennii. Sinullekkii kielti huastamasta ja minä pölijäke uskoen. Uattelin että ohan tuolla Jaskalla ollunna niin vaekijjaa.
  Salme kuunteli silmät pyöreinä Sepon tunnustusta. Hän ei jaksanu uskoa todeksi, että tuleva puoliso valehtelee päin naamaa.
(jat.)