Jaskan oli käännettävä  päänsä sivulle kätkeäkseen Paavolta naamallaan käväisevän ilonvirneen.
  - Mokomakin nuhteettoman isännänmallia kantava Paavo, että pitikin sattua! Hm.
  Elli oli jo kattanut kahvipöydän. Oikein oli  ottanut Myrna- kaluston esille. Kukkiakin oli laitettuna vaasiin, alkukesän kulleroita. Punaposkisena Elli touhusi keltakukallinen esiliina heilahdellen.
  - Paavo on hyvä ja ottaa vehnästä. Kertulta saadulla  ohjeella tein. Taikinaan en laittanut munaa kuten yleensä.
  Jaska katseli vaiti  sivusta, kun Elli tarjoili leipomuksiaan  Paavolle, kuin piispalle pappilassa, vaan mitäköhän tuo olisi tuumaillut jos tietäisi, että Paavohan se laitatteli hyvinkin hanakasti munaa, nyt vaan oli mennyt painamaan vikakoloon.
  - Oletteko sitä kuullut, että opettaja Kärhämäiselle on tullut morsian Venäjältä? Paavo sanoi.
  - Ooh, oikeinkos on löytänyt rakkauden niin etäältä? Elli haltioitui.
  - Rakkautta tosiaan. Maatuska äkkäsi tilaisuutensa koittaneen. Kärhämäisellähän lienee kelpo eläke, lateli Jaska arkisesti.
  - Se Kärhämäisen sisko, Aune, olikin käynyt opettajaa  varoittelemassa, vaan niin oli tuo ollut onnensa huumassa, että ei ollut järjensana perille mennyt, Paavo selitti.
  - Siinä näet, järkikotka se Aune. Olihan jo kouluaikana. Ei heilauttanut mitkään höperyydet Aunea, nyökytteli Jaska.
  - Te  tuomitsette asian jo ennakolta! suuttui Elli ja jatkoi tuohtuneena: - Eikö Paavokaan näe romantiikkaa tässä asiassa? Opettaja on kauan kaivannut kumppania. Miksi ei kukaan onnea hänelle soisi? Ja mikä erikoinen se Aunekaan on, vanhana piikana on tietänsä kulkenut. Kärttyisä ja kateellinen se on!
  - No, kait aika tuon näyttänee. Perutaan me nämä puheet, jos venakko täällä yhä ensisuvena pottumaata Kärhämäiselle kuokkii.
  - Ka, tehdään niin. Turhaanpa noita ennustamaan alkaa, toisten asioita.
  Kahvittelun jälkeen miehet lähtivät  sanaakaa sanomatta ulos. Elli seurasi  katseellaan vaivihkaa miesten touhuamista ja tuli epäileväiseksi. Hänestä  tuntui hyvin oudolta miesten eleet ja käytös.
  Paavo oli jotenkin  erilainen. Tavallisesti hän oli oikein seurallinen ja juuttui pitkiin keskusteluihin, mutta tänään hän oli hätäisen oloinen, eikä ollut aloillaan pysyä edes kahvinjuonnin aikana.
  Ikkunasta Elli näki miesten liikkuvan pihan poikki rivakoin askelin kohti navettaa. Jaska avasi navettakeittiönoven ja ohjasi Paavonkin sisälle, katsoen vielä sivuilleen.
(jat.)