HUOMATAAN...
...että kyllä se siitä, vaekka välliin tihkasee. Kun tiukka paekka tullee, tae eihän se mittää tule, vaan jököttää siinä keskellä elämänlatua. Kyllä sitä ite törmää siihen esteeseen? Usseimmiten siitä täötyy selevitä ite, jeesijä ei oo tyrkyllä.
***
Toki teräväsilimänen voe esteet huomata ennakkoon, mutta seon enimmäkseen, että täösillä päen. No vaorijoetahan siitä seuraa jos ei peräti hajuva koko härrävärkki ja siinä sitä oot äplistelemässsä miten matka jatkuu . kontaten jai suk.suksilla.Nykyvään tuskin peokalo avittaa?
***
Iteasijassa ei oo niin suurta merkitystä millä taevalta taittaa. Kuntopyöräkin on varsin pätevä kampe. Ei ainakaan iske päätään kivveen - taekka Karijalan mäntyyn. Kierrä, elä kiroa, sannoo se vanaha mies. Vaen mitempä kierrät jos ei oo välämää? Kyllä siinä tullee äeteetä ikävä josei pääse tuosta tuohon. Varsinkin jos pakki puuttuu, sillon on hanskat hukassa.
***
Suurinsurminkaan ei pitäsi alakaa heitellä lusikkaa nurkkaan tae veivijä metikköön. Kieltämättä siinä tilanne on haastava. Kuntopyörän mäen nousu kykyä ajatellen tehtävä - vaikka olisi kuinka tehtävä - jää tekenättä ja homma suorittamatta.
***
Mikä olikaan homman nimi? Se ei ole tässä se tärkein asia, vaan matkan mittavuus - Jo Rautavaara huomasi, että vauhti hurman suo - lämä tiskiin ja katotaan pyssyykö polliisi kintereilla . Pyssyyhän se. ? No tuskin se polliisi kuntsikanajosta sakottaa? Sepä jää nähtäväksi kuka ovijasi kolokuttaa. Se ei oo isä eikä veli-Viliami... Paras olla aokasematta. Pijan Susi- Pullijanen. Sillon eijoo itku kaokana.