Ravisti myrsky kuusenjuurta
taivutti puuta pientä ja suurta,
heilutti oksia , käpyjä viskoi
kovasti juuririhmoja kiskoi.
-
Sateli rakeita vasten kasvoja
sivellä täytyi haavoihin rasvoja
tuskin kuitenkaan arpia noista
pienien rakeiden karkeloista.
-
Myrskyn jälkeen tyyntyi tuuli
hiljaisuuden, aivan sen kuuli,
Ehkäpä maisema kuitenkaan
päässe ei tyystin kuivumaan?
-
Aina voi toivoa kasvua uutta
iloakin ilman katkeruutta
kiistat kuuluvat elämään
vihanpito ei ensinkään.