Tuuli on vinkunu läpi mun päästä
eikä oo koskaa sulanu jäästä
niin ku ropotti etenny aenovastaan
toki joskus oon kuullu laoluva rastaan.
-
Olen tuulella käöpä minä ollu aena
sehän tiijetään tuuli ei palijo paena,
siksi keposesti aena kulukenu oon
tänne mökkini takaseen kuusikkoon.
-
Täällä kuulen vaen kuusien huminoeta
ja tuuletan kalloni lokeroeta
Sitte jaksaa taas taevaltaa etteenpäen
vaekka muijen kelekasta putosin näen. 
-
Mutta en minä sure tuota laesin
hyvän osanhan itselläin pitää taisin
Enpä kiireellä hötkyile muijen perrään
pienet onnenhetket itellein kerrään