Tuomo katseli ympärilleen näkyikö hevosia lähettyvillä. Ei näkynyt! Tuomo teki oikeat johtopäätökset ja hakeutui kauneimman huoran juttusille. Rahaahan Tuomolla ei ollut, mutta kun hän vihjaisi erikoiskäsittelystä, huora ei voinut vastustaa kiusausta.
"Himohäss" velloi viellä rankkana Tuomon suonissa, ja niinpä hän antoi huoralle sellaisen käsittelyn , jotta ammattilainenkin haukkoi henkeään ,ja puhkesi jälkeenpäin vuolaisiin kiitoksiin. Tuomo vaatimattomana miehenä viittasi huoran antamalla kintaalla moisille puheille.
Kun Tuomo oli saanut tyydytettyä nivusiaan painavan poltteen, hän oli kuin toinen mies. "Himohäss" oli viimein kulutettu loppuun. Tuomo joutui nyt maksamaan ylikierroksilla käyneen elimistön kuluttamat etuotot. Tuomo jaksoi hätäisesti kättään nostaa. Huoran räkäisen naurun saattelemana hän lähti laahustamaan kadulla eteenpäin.
Nyt Tuomo olikin totisen paikan edessä. Ilman rahaa ,ilman ruokaa, ilman vaatteita, ainoastaan kirjava lannevaate peittämässä intiimimpiä paikkoja
Järkikään ei Tuomolla oikein juossut, eikä mieskään. Apaattisesti , ympäristöstään tajuamatta hän talsi katua eteenpäin. Koiranpaskaa oli kaduilla kahlata asti, ja se litskahteli varpaitten välissä mukavantuntuisesti.
Muutamia nälkäisen näköisiä koiranhurttia , yritti näykkiä Tuomoa kantapäästä, mutta tottuneena kaikenlaiseen näykkimiseen kotimaassa, Tuomo ei ottanut asiaa kovin raskaasti. Muutaman herjan hän lakoonisesti heitti olkansa yli, mutta ei osunut koiriin.
Tuomo ei oikein tiennyt mikä kaupunki oli kysymyksessä.Siitä hän oli varma että kaupunki oli venäläinen. Tympeän kuuloinen molotus kuului Tuomon kuuloelimiin vaimeana , koska hän oli sulkenut korvansa, ulkopuoliselta häirinnältä.
Tuomon huomaamatta kaksi miliisiä oli alkanut seuraamaan hänen perässään, valppaan näköisenä. Keskenään he molottivat venättä, mutta koska Tuomo ei ollut kielimiehiä, lienemme pakotettuja tulkkaamaan asiat hänelle Suomeksi.
Toinen miliisi tarttuu Tuomoa käsivarresta tiukalla otteella ja sanoi tiukalla äänellä: -Seis! Koska käännämme sanat suomeksi Tuomo älysi heti missä mennään. -jat-