- Mikäs kumman vatula siitä tuosta Jaskasta on tullut? Tonttisilla työt ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Laitoin  pari poikaani asialle. Siellä nyt kyllä tapahtuu. Kumpikin insinööri. Tonttisetkaa taija tietää, missä mennään? Pitäisiköhän meidän Ellin kanssa  pitää kahdenkeskiset  neuvottelut. Sillähän ne pantiin asiat vauhtiin Tonttisellakin, Paavo sanoi ja iski Ellille silmää.
 - Hyh! Semmoisista pierumuuntajista. Paremminkin olen odotellut, että jospa Jaska muistaisi sen yöllisen lupauksensa. Eipä ole konjakkia näkynyt... Jallu tuumi.
  - Odottakaa kun ehditään, niin saadaan konjakit kahvin kanssa  kuin paremmissakin kulttuuripiireissä, Jaska sanoi ja meni komerolle ja alkoi penkoa alimmaisen hyllyn peräosaa.
  - Ovatpas tainneet persommat jo juoda sinun konjakit. Tyhjät pullot kolisee, Jallu sanoi.
  - Kato sinä naapuri. Melkein täysi leka monopolia. Saamme jokainen  huuhdeltua sen surkean kulttuurihömpötyksen mahanpohjalle, Jaska sanoi ja veti lähes täyden puolikkaan pullon komeronperältä.
  - Älä sinä Jaska alakaan halveksimaan kulttuuriharrastusta. Sepä se on kaiken sivistyksen perusta ja pohja, Paavo virkkoi. - Mutta toki konjakit voidaan ottaa... Lähtevät veret kiertämään.
  - Elli, etsihän ne snapsilasit niin konjakki maistuu paremmalta. Niitähän on vielä viisi jäljellä. Se yksi  kun taisi kerran  mennä remonttiin.
  - Onpahan nämä kun niin harvoin on käyttöä. Taisi olla Jaskan  viisikymppiset, kun isäntä viskasi lasin seinään kuin paremmissakin juhlissa. Isäntä kyllä tietää niiden kujeet.
  Taiteellisin liikkein Jaska kaatoi laseihin ruskehtavaa juomaa. Jallu katsoi nestettä vesi kielellä ja Paavokin oli valmis nautintoihin. Kaikilla oli lasi kädessä:
  - Hyvät naapurit. Otetaan onnistuneen eilisen päivän kunniaksi, Jaska sanoi ja kaikille nousivat lasit huulille.
  - Mitä helvettiä...? Pelleilemäänkö se Jaska taas rupesi...?  Tämähän on jotakin kylmää teetä, Jallu purnasi ja  sylkäisi himokkaasti suuhunsa ryyppäämänsä juoman takaisin lasiin.
  - Teetä jumaliste! Ja arvaan missä on syyllinen. Missä se Gapriel on. Tiedätkö sinä Elli.
  - Tuollahan ne on kammarissa olleet illasta asti. Niillä on niin hauskaa.
  - Sielläköhän  se on meidän Eevakin? Lähdin kyselemään kun ei  kotona näkynyt, Paavo naureksi.
  - Taitaapa olla. Se on hyvä merkki, vai onko se Paavo erimieltä. Päästään sukulaisiksi.
(jat)