OSA 2.
  Seppo vilkaisi vielä Salmea. Istahti sitten kahvipöydän ääreen. Ahdistunut huokaus purkautui kuuluviin. Sitä peittääkseen Seppo huomioi lattialla leikkivän pari vuotiaan esikoisen:
  - Mitteepä se Matti. Juokseppa tänne isän sylliin...
  - Annappa poijan leikkii, kun on siihen uppoutunna. Siinä on pannussa kahavia. Kuajon jo kuppiinki.  Kuaja siitä  emättiisi.
  - Niinpähän tuo pitänee. Vuan suattoo se alakaa kessee siitä värkkeemään... Kuhan saesi nuo kevätyöt piätökseen.
 Seppo muutti puheenaihetta vaarattomampiin asioihin. Sillä kokemus oli osoitanut, että isä-Matin jääräpäisyys ja kiivas luonne oli periytynyt tyttärelle.
  Jo Sepon äiti oli koulinnut pojan olemaan hiljaa, eikä ainakaan sanomaan vastakkaista mielipidettä. Vasta sitten kun suuttumus sai vallan Seppokin uskalsi korottaa äänensä.
 Entisen Salmen huumoripuheet sitä vastoin olivat kuluneet aika vähiin. Kovin herkästi Salme ärsyyntyi jos asiat eivät menneet niinkuin hän halusi. Niinpä nytkin hän jatkoi Sepon "ohjelmointia", ottamatta Sepon ajatuksia huomioon.
  - Sepä pittee siun jatkoo illasta päevee. Navettahommien jäläkiin ehit vielä par tuntii ruatoo. Huommissa päevänä suat ollakki lapsenvahtina. Minulla on aeka kampaajalle.
 - Hyvä kampaoshan sinulla on. Mittee tuassii tuota räpeltee. Rahattii on niin tiukilla, suakeli velanlyhennyssii ja muorin hoetomaksu.
 - Sinumpa tuo on äetees. Pittee minullahhii jotahi virkistystä löytee. Pentujen parkumista ei aena jaksa kuulla.
 - Mäne jos kerran pittee. Minun pittee mennä sirkkelin iäreen.
 - Tuon se vielä tänne paeskasi, Salme huudahti kun katsahti ikkunasta pihalle.
 - Kah! Kukapa sieltä? Siementäjä aenahhii jo kävi.
 - No, tämä varsinaenen siementäjä. Ja turkasen päessään. Ei suakeli tule tuaskaa tolokkuu, Salme sanoi kun askeleet kuuluivat jo porstuassa.
  Seppokin istahti vielä tuolilleen ja odotti kuka tulija olisi. Eteisestä kuului möykettä ja kolinaa. Ovenripa taisi olla kattelussa.
 Sitten kuului jo takeltelevaa kiroilua. Äänestä Seppo tunsi, että tulija oli naapurin Jyrki.
 Viimein ovi avautui ja Jyrkin epäsiisti naama näkyi ovenraossa.
(jat.)