HOUKUTUS.
***
Jutunjuurikoppaani penkoessani yllätyksekseni huomasin jottae erikoesta. Hierasin silimijäni ja kattoen uuvemman kerran. Totta se oli! Siellä harmaijen juurijen joukossa kiemurteli vahava ja kirkkaanvärinen Punanenlanka. Ihan jytkähti tietokeskukseen jottae enenkuulematonta/näkemätöntä. Olin suurten asijoijen äpräällä. Sen siunaaman äplistelin: Mitä ny? Soetanko polliisille vaen tillaanko ajan kätilöopistolle. Kato - tiesin että oli syntymässä jottae maenittavvaa. Semmostahan ei pije peräkammarissa äkistää.
***
Ehkäpä punasenminnuutin kattelin punastalankaa - vaeti ja vakavana. Samolla tulilla ettin myös punastaviivaa, mutta siihen varmaan vaajitaan vasemmistolaesta aatesuuntaosta, että semmosija voe nähä tae käsitellä?. Vaen oli kae mulla tarpeeksi tekemistä jos alakasin seoraamaan Punastalankaa.
***
Takaraevossa kupruili toeve johtaako Punanenlanka jopa Palmen murhan selevijämisseen. Näestä koskaa tiijä, kun eijoo ennen moesta selevää opastetta seorannu. Kertahan se on ensimmäenenki.
***
Toki tarkkana poekana tunnistin vaaran joka Punasenlankan seuraamisesta seuraa. Päässä voe olla mafija ja al kaita tai muita terroristejä. Tiesin, että siellä ei palijo jätkäpojan henki paena. Voe olla että puntariin pannessa mennee miinukselle. Toesaalta seon hyvä. Kevijästi henki nousee taevaeta kohti. Suunta on oekija. Hyvin on poeka taepaleesa teheny. Nyppä sorrun taas tuijottaan ommaan nappaan vaekka varusteita piti katella. Punastalankaa seoratessa on tärkijää ottaa koukku taskuun ja luotiliivi tukevasti päälle. Sissäenen lämmitekkää ei joo pahitteeksi. TaskuMatti voe pelastaa henken. Viittaan tuossa kinttaalla Alkoon.
***
Hyvin sonnustautuneena tulin taas Punaisenlankan alakupäähän. Aloen mieli herkkänä seoraamaan sen kiemuraesta kulukuva. Mihin se johtaa ja missä on toenen pää. Onko se lähi-ijässä vae Hurrilassa vaeko Valakijassatalossa. Ommaa evuskuntaa en ees eppäelly. Siellon Tiukkatäti vahtimassa rötösherroja. Nou hätä! Päeväkausija seurasin Punastalankaa. TaskuMattiki alako osottaa kuivumisen merkkejä ja paahtava aurinko räkitti palijaaseen niskaani. Olin varmaan Saharassa, koska mittää varijuva ei näkyny. Arska katteli suoraan päänlakkeen.
***
Pyyhin hikijä ja huokasin. Punanenlanka kiemurteli hiekassa kuin ilikkuvakseen seuraajaansa, joka mitättömin motiivein oli lähtenyt Joron jälille. Sillä hetken vielä Punaistalankaa seurattuvani se yhä äkkiä katosi!!! Näen oon kuullu käöneen monelle mua ennen, joten en siitä mieltäni pahottanu.
***
Saharassa, keskellä ei mittää on jopelo olla. Jellonat saalistaa ja tiikerit hyppää arvaamatta niskaan. Olin nyt kusessa. Iliman Johtolankaa harhaelin hiekkaerämaassa, kunnes huomasin korppikotkijen kaartelevan päänipäällä. Mitä se tiesi? Ei kae se mittää tienny! Se vaen halusi kaluta mun haoraeta luita jokka siellä Saharassa vieläki ovat merkkinä, ettei kaikkiin houkutuksiin pijä koskaa suostua!