Näenä ankeina aekoena jolloenka ihimisolijon päälle on kaatumassa montahi vitsaosta ja kirrousta, niin pittää nöyristyven luuva katte alaspäen ja oottaa nöyränä mitä sitä tuleman pittää. Sen tietää kyllä Sokija Reetaki että mittää hunajakakkuja eijoo tarijottimella.
***
Ensimmäenen uhkakuva on, kun tuuli on kääntäny suuntasa. Ny se hönkäelee tuolta pohojosen suunnalta. Poesa on toeve ja sen ihana pehemeys jonka lämpö immeisessä saa aekaan. Missäpä immeinen voesi onnellisempi ollakkaa ku kuuman saonan laoteilla?
***
Minä tietysti vaen kysyn. Tiijän toki , erijävijä mielipitteitäki on, vaen niitä ei kirijata pöytäkirijaan. Ei aenakaa mun!
***
Sitä kae saa alakaa kahteleen toppavaatetta ja huopatöppöstä, että vanaharaaato jotennikkaa pysysi sulana.
***
Hymyhän on hyytyny jo talavipakkasilla. Juuri alako sulamaan ja naamassa tuntu kesänlämpö, vaen perkele , kesken jäe homma.
****
Toenen suruva tuottava uhka on tämä leikkauspuukko joka uhkaa tyhyjentää ruokatiskit. Pakastetuilla lekkeillä ei Herranhuonetta rakenneta.  Pakaste seitijä siinä saa koettaa rillissä sulatella. Maestuuko se? Turha yrittää, ei varmasti. Lahopuuki on aromirikasta siihen verraten.
***
Koska pajatsova ei passova kerralla tyhjentää, niin uhkakuvija taas myöhemmin. Jos ei äkkinäenen aorinkonpaeste nuuta kelejä.Siihen mennessä ootellaan konretisoetuuko nämä ny esilläolleet? Moe! -O-‎19.‎5.‎2015