- Oli ilo tulla tällaiseen kulttuurikotiin. Täällä molemmat isäntä ja emäntä kuokkii niin sanoakseni kulttuurin kultaista sarkaa.
  - Nyt kyllä  opettaja Kärhämäinen liioittelee. Kovin vähäinen se on minun osuuteni, Elli riensi sanomaan
  - Pienistä  puroista se kasvaa suuri virta. Kun muistamme isännän  suurenmoisia esityksiä viimekesän kulttuuritarjonnassa. Tässäpä mielessä olen jälleen liikkeellä.
  - Eiköhän ne vouhotukset saane jo riitellä, Jaska urahti.
  - Ooh, opettaja Kärhämäinen. Kiitoksia vain kovasti. Innolla olemme mukana.
  - En  tuota tiedä! Onko siellä muita mukana kuin hautaan kaatuvia ukkoja ja akkoja? Entäs tuleeko Piritta myös?
  -Hän Piritta- Anneliina Pynnönen-Pyrytalvinen? Tokihan. Hän on valittu  kunnan kulttuurisihteeriksi. Hän fanittaa kovin isäntää.
  - Jaa, Jaska havahtui. Sittenhän sitä kyllä ehkä voisi... Jaska jahkaili.
  - Juokos opettaja Kärhämäinen kahvia, Elli makeillen tarjosi.
  - Kyllä kiitos! Elli-rouvan verratonta kahvileipää kyllä mielellään maistaa.
  - Jääkäähän maistelemaan ja haistelemaan... Minun pitää Perälään... Tuli asiaa.
  - Miten sinä nyt, kun Opettaja Kärhämäinenkin on juuri vierailulla, yritti Elli hienostella.
  - Perkele! Sinun  vieraitahan tuo on. Se on sitten moro!
  - Aijai kun minä nautin tuosta isännän kansanomaisuudesta. Tiedän, että siellä  sisällä on ihana, herkkä ihminen. Ulkokuori pettää.
  - Niinköhän on? Opettaja  Kärhämäinen tulee nyt ottamaan kahvia.
  - Kiitos! Kovin mielelläni nautin virkistävän kupposen.
***
  - Jaska päryytteli mopolla Perälään menevää tietä. Pikkuisen kademielellä hän katseli Perälän komeita rakennuksia. Kaikki oli tiptop- kunnossa. Kaikki kalusto oli piilotettu isoon kalustovajaan. Mitään ylimääräistä ei pihalla näkynyt.
  Rakennukset olivat hyvässä maalissa. Punainen talo, valkoisin vuorilaudoin, sopi maisemaan kuin se kuuluisa suutarinsormi, vieläkin kuuluisampaan läpeen.
  Paavo- isäntä näytti olevan kotona, koskapa katseli tuvanikkunasta. Nostipa kättäkin Jaskalle. Sepä tuntui Jaskasta mukavalle. Tuntui kuin olisi ollut hyvin toivottu vieras.
  - Päivää lähdin sanomaan. Saakeli, kun tuli varamies paikalle, niin ajattelin  olevan sopiva aika lähteä kaverin juttusille.
(jat)