OSA.68.
 - Kyllähän tuo pulssi tuntuu. Eipä haettoo vaekka pikkusen saekkii muistutuksen. Eipään aenakkaa pysty Seppoo syyttee. Huastakkoon Mansikin käräjjiin pahhoenpitelystä. Salme sanoi ja kokeili Jyrkin kaulasta sykettä.
 - Onko kylymee vettä? Sehän se saes miehen äkkijä pallaamaan untenmaelta, Pökiö sanoi.
 - Eipään tuosta suurempata haettoo jos vaekka uinaellooki. Vuan suatteepahan tuon virvotteekki. Outtakkeehan kun haen, Salme sanoi.
 - Onnii pojanretale meleko paskasessa kunnossa. Taenna lauvveta kruppunaruhii, kun niin tuoksahtelloo, Pökiö virkkoi.
 - Nyt sitte Jyrkipoe suap äkkiherätyksen. Samalla puhistuut pahimmat paskat nuamalta, Salme sanoi ja heitti sankollisen kylmää vettä Jyrkin päälle.
  - Kah, ihimeijen aeka eijoo ohi. Mieshän herevvee niin virkistynneenä.
 Jyrki pyöritti päätään pöljän näköisena. Paskavanat valui pitkin naamaa ja poski oli turvonnut potkaisukohdasta.
 - Seppoko se löe? En oes uskonna että kaverija alakoo mätkimmään. Miksi ne nuo polliisit. Suksikkaa vittuun!
 - Rimpeläinen nyt raohottuu vai pitteekö laettoo nämä valtijon kihilat, Kumarainen sanoi.
 - Vaen eikai sitä sua immeisiä hakata. Hyvä ku ei henki männy.
 - Eipään tuossa oesi niin suurta vahinkua tullunna. Tuommosija miehijä mahtuu kolometoesta tusinaan ja enempikkii. Eikae sulla ou paskat housussa? Pökiö naoreksi.
 - Itelässii on paskoo piässä. Onko tässä mittee laetoo kun hakataan ja aevan vijatonta miestä. Helevetti kun turtana koko piä. Sepon perkelekki vaen naoreksii...
 - Sinua kukkaa ou lyönnä. Ite syöksyt lehemän perseeseen. Se sinnuu potkasta sivvaotti, luuli varmaanni että Jyrki panohommiin...? Mansikki ei ookkaa niin perverssi, että antas jätkän astuu, Salme sanoi.
 - Voe perkele! Ilimankos on puol piätä tunnottomana, Jyrki sanoi ja nousi verkkaisesti jaloilleen, katseli ymparilleen kuin jotakin etsien. Otti jo askelen putellin suuntaan...
(jat.)