Niin huokuu rauhaa tienoo tuo,
pieni erämaa järvi, sen rannat nuo.
Täällä näkee luonnon parhaimmillaan,
samoilijan se huumaa loistollaan.

Tuolla hirvi on metsässä vasoineen,
tuolla nään uivan sorsapoikueen.
Tuolla joutsenpari niin uljaasti ui,
teerikukkokin kosimaan innostui.

Erämaajärven rauhaisat rannat nuo,
hirvi raikasta vettä janoonsa juo.
Hauki kaislikon reunassa polskahtaa,
veden pintaan se hiukan väreitä saa.

Omaa rauhaansa järvi tuo elää saa,
ei mikään häiritse oloa rauhaisaa .
Luonto saa siellä villinä rehottaa,
ilman ihmistä kun vaan olla saa.