Kyllähän se mua jonku verran kenkuttaa,
kun taas kaamosta se pukkailee,
pitäisikkö tässä ulkomaille lenkuttaa,
sinne turistina huppaeleen,
mutta kun ei oo haluja ollenkaan,
surra en sitä antane pollenkaan.
Nyt vain vinkuen menen saunomaan
siinä hikkoilla tarpeeksi saan.

Syksyn tullessa tietenki aattelee,
että muuvalla mukavaa ois
vaen kun luotansa ikävän saattelee,
turhat haaveilut jäävät pois,
arki kun koko ajan vain puristaa
vuojet vaohilla kun mennä huristaa,
vaen eipä siitä olla me moksiskaa,
kunhan joskuskaa ryypyn saa.

Talavella on sitte taas surkeemmin,
riittää lunta ja pakkasta,
mutta sisällä riittää kumminkin,
kaokolämpöö ja saonasta
vielä lissää hikiä pintaa saa,
vettä kun vaen kiukaalle roiskaottaa,
tämä aotuutta on totta tosijaan,
mittää muuta ei tarvittekaan.