Kun ei tiedä ihminen,
mitä huominen tullessaan tuo.
Kiitellen vastaan ottaa täytyy,
kaikki se minkä kohtalo suo.
Turhaa vastaan on panna sittenkään,
vaikka tuleva ei aina  miellytäkään.

Kun ei tiedä minkä vuoksi,
täällä pallolla samoillaan.
Kukin vuorollaan virheitä tehden,
elämänpolku taiteillaan.
Mikä on tämän kaiken tarkoitus
minä veikkaan- se oisiko Rakkaus.

Rakkaus kaikki esteet murtaa voi
Rakkaus aina vihan voittaa.
Ehkä silloin kun kaikki rakastaa,
ihmiskunnalle onni koittaa.
Silloin Rakkaus voimista suurin on
kun kaikki riita ja sota on tarpeeton.

Siksi täytyy meidän jokaisen,
lähimmäiselle ihminen olla.
Asiohin joskus vaikeisiin
täytyy, suhtautua sovinnolla.
Hyvä silloin on jokaisen taivaltaa,
oman aikansa täällä uurastaa.