Siispä Tuomo lisäsi, mikäli mahdollista , jalkojensa liikettä. Ja vauhti parani selvästi. Toden-näköisesti Tuomo alitti kaikki mahdolliset ennätykset . Koska Tuomo oli solakassa kunnossa ja vatsa tyhjänä ei hänellä ottanut ollenkaan henkeen. Ja maitohapotkin pysyivät jossain piimäpurkissa., eivätkä olleet haittaamassa Tuomon rankkaa suoritusta.
Pelastava pajupensas oli jo kymmenen metrin päässä, kun Tuomo iski jalkansa johonkin kiveen tai kantoon. Kuin mäkihyppääjä Tuomo syöksyi etunojassa likomärkään maahan, ilman suksia. Mutta se olikin onni onnettomuudessa, juuri kun Tuomo mätkähti maahan, kp-suihku pyyhki hänen ylitse.
Tuomo siunasi tuuriaan ja noitui ukkovarvastaan, siihen koski kuin olisi junan alle jäänyt, siihen teoriaan Tuomo ei kuitenkaan uskonut, päin vastoin hän piti sitä mahdottomana, koska junan olisi kyllä huomannut, jos se olisi paikan ohittanut.
Siinä ähistessä Tuomo hilasi itseään , senttisentiltä lähemmäs pensaikkoa. Sade jatkui edelleen rankkana, ja suuria rapakoita oli muodostunut jo Tuomon reitille. Uimiseen vettä oli kuitenkin liian vähän, joten matelu oli ainoa käyttökelpoinen etenemistapa.
Nyt Tuomo jo saattoikin hengittää vapaammin, ja hän hengittikin syvään , viimeistäryntäystä varten.
Pensaanläpi hän yritti sihtailla missä sotilaat olivat, mutta silmiinsä hän ei heitä saanut.....onneksi. Se olisikkin hämärtänyt näkökenttää aivan liikaa. Tuomolla alkoi homma panikoida, mutta hän rauhoitteli itseään, muistelemalla kotona olevaa perhettään. Tuomo oli mielestään , kuitenkin voitonpuolella (paremminkin Suomenpuolella) joten hän katsoi luottavaisesti, sinisilläsilmillään eteenpäin, tulevaisuuteen.
Sade alkoi tauota, ja tumma synkkä pilvi vetäytyi pois, lämpimästi hehkuvan auringon edestä.Luonto tuoksui huumaavasti kaikenlaisille yrteille ja kukille..Tuomolla tuli kyynel silmään kun hän huomasi kuinka ihana oli Suomen kevät.
Mutta nyt ei olllut aikaa vaipua turhiin haaveiluihin, nyt oli tullut toiminnan aika, toiminnan joka johtaisi lopultakin tämän tuskaa tuottaneen lomamatkan siunattuun loppuun. Kun siitä selviäisi vielä elävänä , voisi taasen paneutua firman projektivastaavan , vastuunalaisiin tehtäviin, ja näppylähansikkaiten markinonnin jyrkän nousun tuomiin järjestelyihin.
Silmä ns. näpissä Tuomo katsoi , näkyykö mitään liikettä missäänpäin . -jat