että tässä aeka on livahtanu jo helemikuutaki pitkät pätkät ja aevan huomaamatta. Päevä on jatkunu jo meleko harppaoksen ja yö tietenki on lyhentyny. Kaamos on taas taakse jäänyttä ja valon voema saa mielialanki virkijämmälle asteikolle.

Pienijähän ne meikäläesen ympyrät on, mutta soppii mulle. Viihyn parraeten itteni kera saa panneotua vaen ittijään kiinnostaviin juttuihin ja kukkaa ei aeheota katkeruutta tae pahhaamieltä. Komijasti se mennee kun ei suurija vaaji. Pittää tyytyä kohtaloosa ja poemija onnenmuruja jos niitä kohalle sattuu.

Ei silti, kelläpä se elontaeval lienee niitä jatkuvija riemukilijahtuksija. Enimmäkseen taetaa olla riemu vaen siinä pinnassa, syvemmällä sisällä saattaa olla synkeä syys vaekka naama nauraakin.

Vieläkää ei Vuodatus oo korjannu blogini puutteita. Kaekki on päen persettä. Vanha sisältö on tipotiessään eikä ylläpito reakoe korijauspyyntöehin. Onko ongelmija muillakin? Tojen näköisesti, koska tuolla fb sivuilla on melkoinen märinä käynnissä.

En tiijä! Uuvistunneen Vuodatuksen myötä kävijämäärät on romahtaneet. Miksihän? Nyt on päiväkäyntijen määrä muutamija kymmenijä, vanhassa päivävieraita saattoi olla satojakin. Laskurihan huomioi vain yhden käynnin kultakin koneelta päivässä. Omija ei lainkaan. No, Ootellaan miten jatkossa käy. Toki hommaa jatkan vaikka laskuri ei liikaha lainkaan. Voihan ttä blokia pitää vaikka pöytälaatikkona. Saa tallentaa höpötyksensä talteen. Näissä tunnelmissa vaoi taas huomenna jatkaa? -O-