OSA.84.
 - Oletko nähnyt sitä Kauhua sen illan jälkeen?
 - Nähtiin SEOlla seuraavana iltana. Siis edellisenä kun kytät tuli meille.
 - Mikä oli homman nimi. Puhuttiinko Jyrkistä.
 - Huurteiset imastiin ja suunniteltiin miten tehtäisiin rahaa. Kaupungissa Kauhulla kaveri jolla homma on hyppysissä. Mutta homma meni perseelleen, kun ei saatu siihen Kilinään yhteyksiä. Survoja oli häippässyt naisiin.
 - Kilinään?
 - Se oli se Kauhun kaveri. Lusineet yhtä aikaa. Samaa jengiä on se Survojakin. Kummankaan oikeaa nimeä en tiedä. Enkä minä ollut isotekijä missään. Suurinta oli kun kalautin hiekkapussilla poliisin Rimpiläisessä. Kauhu käski siellä SEOlla käydä Rimpiläisen navetan vintillä hakemassa siellä olevat tykit. Kun tiesin että Rimpiläisessä ei ollut ketään, niin menin sisälle. Mutta se saatanan naapurin isäntä ja kaksi poliisia tuli polkua pitkin. Minulla oli HK makkaralenkki kädessä. Jouduin panikkiin ja livahdin kellariin piiloon. Taisi olla komisario se toinen? Yritin odottaa, että pääsen livahtaan huomaamattomasti pyörälleni, jonka jätin pusikkoon kanavan taakse.
Sitten se yksi hoopo poliisi, Sauli vilkaisi Pökiöä, meni navetan nurkalle kuselle. Minulla oli nukutuslääke taskussa. Poliisi nukahti heti. Juoksin pyörälle ja ajoin kotiin.
  - Vai sinä se olit? Syntilista kasvaa.
  Pökiö katseli synkkänä Mykylää. Hän sipaisi korvallistaan jota yhä vielä aristi. Välikohtaukseen ei sentään enempää palattu.
  - Mitä tiedät arvotauluista? Niitähän oli Rimpiläisessä kymmeniä.
  - Se Jyrki kun tilasi niitä huoria sinne yhtenä kesänä. Jyrkillä oli silloin vielä rahaa. Kuitenkin toisena kesänä Jyrkillä alkoi rahat loppua. Se oli Survojalle luvannut taidetta. En tiedä sen enempää. Survoja vain kerran puhui Kauhulle.
  - Eipä tuota pysty vastaankaan väittämään. Palataan taiteeseen jos jotakin uutta ilmenee. Mitä on ilmi tullut näyttää, että olet pelkkä käskypoika ollut. Aivan voisi vapauttaa. Mutta sinun turvallisuuden vuoksi se ei ole mahdollista. Survoja on survomiset survonut. Se oli tapettu!
  Sauli valahti kalpeaksi. Tukkaansa haroen hän kostein silmin katsoi Kumaraiseen:
  - Kauhu?
  - Eipä sitä tiedä. Tuskinpa kukaan muukaan. Kauhu ei taida paljon miettiä? Taitaa ampua ensin ja kyselee sitten. Pääset heti vapaaksi kunhan Kauhu on häkissä. Lieneekö sitten helppo kiinniotettava.
  Mykylän Saulile oli järkyttävä tieto tämä uusi murha. Väkisellä tuli mieleen onko itse seuraavana. Sehän jos mikä oli mahdollista.
  - Tuota! Kyllä se Kauhu on tosi vaarallinen. Hän hermostuu aivan olemattomasta.Olen nyt poliisin puolella. Olen avuksi kaikessa missä voin.
  - Vieläkö sinulla on kerrottavaa?
  - Nyt ei muistu mieleen. Mutta saanko kynän ja paperia voisin kirjoittaa muistiin jos jotakin tulee mieleen...
 - Totta kai" Pökiö annahan miehelle välineet. Palataan taas asioihin kun tulee kysyttävää.
(jat.)