elää - sanovat! Syksy jo nurkan takana. Maalari lakossa, loistavia värejä maalaa ruska, oi mikä tuska on papilla. Tekis mieli mutta ankarat säännöt estävät huvittelun , mutta kuvittelun sallii. Ja himosta punoittaa papin nenä.Silmät ristissä käsi käy ja vaikeaa on laukeamisen tuska. Kauas kaikkoaa pitkät pilvet ja sumuinen sää valuu papin poskille, oi mikä elämys, sanoo pappi ja anoo synnin anteeksi.
***
Sukulainen herää henkiin ja nappaskenkiin painuu karvainen kavio. Ohoo huutaa suku ja rippipuku saa hätäkasteen. Sataa ja tuhatta kulkee auto tiellä pölyt saa niellä joka vaeltaa ilman suojakypärää. Kehdossa keinuu sinistynyt sivistys, kateus ja ahneus kaataa suurenkin talon vain heikon valon näen pimeydessä
***
Huumorimies huhuilee vaikka on vitsit vähissä vain tähissa voi löytää jotain mista mainita. Ainainen kiire saa kellot hulluksi on kai selvää, ettei selvää päätä näissä maisemissa. Kai se missä on parempi paikka. Ota se ja tyydy siihen minkä sait.
***
Komeat on ovet taivaassa. Siitä ulos siitä sisään siitä mun matkani pitää. Kaikuvat kellot ja elämänvirralla käy kolea kuolemantuuli. Vain huuli pyöreänä katson miten mahdoton mahtuu olemattomaan.
***
Pajupillit soittaa laulujaan ja särähtäen kielet katkeaa. Lääkäriin ja kieli jääpi kiinni. ei vienyt kissa nyt suu on lukossa ja tukossa on jutunsuonet, eikä sananvirralla mitään mainittavaa. Näin ollen luukku kiinni ja pimeys laskeutukoon taas tyhjyyvven päälle. Pimeässä muhii arvaamaton yllätys!