Siellä Väinölän ahoilla,
lakeuksilla laatuisilla,
viljavainion perällä,
suuren männyn katvehessa
Väinö kannelta kutitti
hellin sormin näppäeli,
vakipaikalla hyvällä,
sammaleisen kannon päällä.
 
Kaikki soitellen sujuikin,
musiikilta multa tuoksui.
Nousi heinä heilumatta,
rukiit kasvoi kylvämättä,
kaurat röyhylle rupesi,
vehnät versoi vetreästi
ohran siikaset sikisi,
isännän vain soitellessa,
pelin suoltaissa säveltä.
 
Olipa kevät heleä,
suven aika suurenmoinen,
Väinö harmikseen havaitsi,
tilallansa puutteen suuren:
-Vaikea on poikamiehen ,
saada siistit siivottua,
saunaan löylyt löydettyä,
aivan mahdoton makoilu,
ilman kyljen lämmikettä.
 
Eipä tohdi Väinö tuosta,
lähdä naimahan kylille,
outoja on naiset aivan,
neidot kauhistaa kovasti,
kuinka heitä hehkuttaisi,
kuinka noita houkuttaisi,
tuohon vierelle, varalle
vanhuus vuotten saapuessa.
 
Otti Väinö kanteleensa,
viisikielisen viritti,
soitti kauniimmin kuin ennen.
 
Rakkautta sävel helisi,
tunne nousi kielten päälle
siitä korkeelle kohosi,
tarttui tuulen sormenpäihin,
pilviharsoihin hamusi,
kiisi soinnut sotkan lailla,
tuonne Karjalan kujille,
kierteli ja kaarratteli,
naiset varmimmin satutti.
 
Kaunis Impi karjalassa,
neito nuori ja sorea,
istui keinun vierustalla,
 
Päätä koivuhun nojasi,
tukka hehkui kullan lailla,
povi kaarena kuvastui,
silmät hohti tähtösinä,
huulet hurmaten hymysi.
 
Kuuli Impi vienon soinnun,
sävel sielussa värisi,
sydän hakkas hurjemmasti,
jalat polkua tavoitti
joka johtaa joutuisasti,
luokse hempeän helinän,
joka ei oo maasta tästä
vaan on taivaissa taottu,
sieltä tänne lennätetty,
ilon tuojaksi jokaisen,
ikävyyden lääkkeheksi.
 
Impi kulki metsät lauloi,
kauniisti kalliot kumisi.
Lähti Väinön kanteleesta,
yhä sievemmät sävelet,
ihastuen Impi astui,
tuli Väinölän aholle,
tuli luokse Väinön nuoren
aivan soittajan solalle.
 
Näki Väinö neidon nuoren,
jopa sielussa värähti,
silmät katsoi, soitto sousi
aivan uusille vesille.
Eipä ennen kuultu moista,
eikä myöhemmin osattu.
Paukkui taivas, kuohui kosket,
iski räiskyen salama,
rakastunut Väinö soitti,
Impille sielunsa sanoman.