KÄRÄJÄT
***
KÄRÄJÄ kivillä istuu ankara raati, nuorija, saati yhtään naista ei joukossa. Peräkylän miehet rynnii, kyynärpäät terävät ja taskussa akseli, joka on poikki. Ei kuitenkaan pyöri. Akselin pyöriessä jälki on kamalaa kattoa. Toki muunlaista rattoa löytää elämäänsä, kun katsoo silmin avoimin ympärilleen.
***
RANKKAA puhetta pulppuaa, vatsamäen kunnaat lainehtii entisiä aikoja . Kerätyt ihrat on sijansa saaneet ja paljon on polunvarteen karissut. Varissut on haaveet solakasta ja sutjakkaasta vipeltäjästä, jolla ei ota henkeen eikä nivelet petä. Hummeetti pelaa ja terävä katse tähyää menneisyyteen. Kaihi estää näkemäsrä.
***
KIVIKYLÄSSÄ asuu Retu ja muijansa. Hyvin kulkee Retun auto mättäekössä. Täyttääkö saastenormit? Suodatus puuttuu. Piipertät asijalle. Nyt narahtaa? Retu eikä sano päivääkään vaanvetää kättä lippaan!.
'''
MUTIKAESEN Lassin, kae sinä poijan tunnet? Senpä uuvessa talossa veet pyssyy putkissa. Tylsää kun ei tapahdu mitään. Kaiken se kestää!! Kunnes ratkijaa. Kamala on se päivä, saattaa olla yökin jolloin ei löyvvy kiviä kiven päällä, on vaen pelekkää asfalttija ja Lemminkäenen lissää luo.
***
MIHIN on tämä maalima menossa. Kas siinäpä kysymys. Ei ole VIISAIJJEN kirjassa katsottu puuta pitkää, vaan kapsahettu katajaan. Näköalattomuus on metsässä silmäänpistävä. Malka silmässä saattaapi eksyä lavealle tielle, eksynyt ei löyvvä perille. Eikä Peräkylässä ruusut kuki, eikä kasva sopu ihmisten kesken. Naapurin kiusalla käyvvään vieraessa. Kiusa se on pieniki kiusa. Vaan jokainen on paikkansa ansainnut. Eikä se ole iso! Mutta mitäpä me rahasta kun on ruokanen koti! Sanat etsii tarkoitustaan. Tuskin löytää!