Sittä kun homma on ns. hanskassa ja makkoellaan siinä kun Rokulan porsaat kylyki kylessä, emäntä supattoo:
- Minä sitä lähen uamusella jo pimmiällä navettoon. Keitällän kahavit niin suat juuva ennen lähtöö. Isäntä nukkuu päevän nousuun. Sitä sinun ei kannate outtoo. Minä piställän tuohon porstuvan nurkkaan palavatun lampaanviulun . Ota se, suat napostella kulukiissa. Ja vielähän tuo höpätti kuinka hiän on onnellinen kun on suanna kokija elämäsä ihimeen.
Hyvillänihän minä sellaesesta oun. Palakkijoksi siitä pallaamma vielä varsinnaeseen asijjaan.
Sen jäläkeen emäntä hipsii, hilijaa kuin huamu, takasi sisähuoneisiin. Minä jatkannii unniain kaakessa raahassa. Eiphää se ollunna enskerta kun yökortteerin emäntä tae tytär olj käännä viihyttämässä, eekä varmaan viimmenenkää?Näessä uatoksissa putuvan jälleen unen kelekkoon..
Avvaelen silimiäni On vielä hämärän kuhujaketta. Pirtissä on aevan hilijaesta. Vuan seinäkello naksuttelloo seinällä. Kömmiskelen hilijolleen siitä tolopillenj . Käväsen nurkantakana, pahimpii paeneita vajjuuttamassa. Tarkastan ohimennen onko emäntä pitännä luppaoksesa. Oljhan siellä , olj reppuun tungettu lampaaviulu ja leipee ja tais olla voe rasiakkii.
Lämpimät tunnot hulumahti Reissumiehen mieleen. Jottae yljmiärästä tuntui kulukussa. Vua eipähän sitä aota jiähä hempeilemmään. Ruaka pelj ja sillä selevä!Uattellin että kaeppa olj mennä oekijjaan rakosseen!
Ryypällän siinä parj kuppii kahvii ja toppaelen vehnäspuolta uamupalaksi. Missä lienöö seoraava paekka jossa suap immeisen laella syyä.
Tulj mieleen , että pittäesj piakkoen löytee talavenajaksi vakituinen talo. Jos varsinnii löytäes vaekka leskiemännän. Tae kylläkae se vanapiikahhii soveltus? Piäassii , että oesi ruokoo ja lämmintä pakkasten ajjaksi. Oesikkii onnenpotku kun sellaesen paekan onnistuisi suamaan.