OSA. 53.
 - Joo-o, vaen kun piti lähtijä sannoon että naapurin Jaska ampuu kovilla. Pirtistä män suuri ruutu ja äetmuori sängyn alla itköö ja valittoo.
 - Mikä mies työ outta?
 - Kah minnoon Rimpiläesen Jyrki tuosta naapurista ja kehtaan sanua. Menneekö se komissaari pijättään Jaskan vaen pittääkö käöttee sivviilirohkeotta. Ei se Jaska sentää nuapurriisa ammu.
 - Eiköhän jätetä ne sankaritarinat tekemättä. Ootatta rauhassa kun virkavalta hoitaa homman.
 - No pittee pistee raohansavut. Suatana ku viinaki teki taspiän. Ei sitä ou polliisilla? Suattas pari lekkaa ostoo. Taespa perkele alakoo pensatankki vuotammaan, kun nojasin pikkasen tuon Montejon peräpeilliin. Suattoo vissiin paras olla tullee ruapimatta, Vaekka oesihan tuo kommee nuotijo ja Dasuni aevannnii joutava vaekka tuon tulleen tuikkaes.
 - Heittäkääpä helevettiin tuommoset jutut tai jouvvutta niistä vastuuseen.
 - Pikkusen herijoo heitin, ku tuntuu olevan niin vakavvoo tämä homma. Seon tuo polliissirotu niin saatanan tosissaan ottavvaa.
 - Jykä hei! Männään keitteen kahavvii. Kylläpähän polliisi vastoo meijän turvallisuuvesta, Seppo houkutteli Jyrkiä.
 - Asunrakennukseen ei muuten männä, Kumarainen sanoi. - Se on varmoo että se napsauttaa het kun näkköö solalla liikettä. Kattoottepa miten käö kun viskoon tuonne solalle tämän pölykapselin joka Datsunista lähti irti.
 - Oeskoon tuo Jaska niin ärreötyny, että ihan tosissaan tappoo.
 - No sehän nähhään... Männeekö nuapur tuohon solalle, vaen viskoonko tämän kapselin?
 - Suaphan tuon viskata, jos näppilöessä poltelloo. Emminä usko että se Jaska sentään tosissaan... Varsin joutessaan pelottelloo.
  Ylikonstaapeli heitti kapselin korkealle kaarelle talon päätyä kohti ja heti lasahti kivääri ja  lävisti muovin.
   - No niin sielläpä seos sielu lähtennä ehtimmään leposijaa meleko vikkellästi.
(jat)