OSA.32.
 - Sillälaella. Sehän onnii oekija homma. Ei aenakkaa ou kiireellä pilattu. Vaen mitempä se tämä potilas. Taenna käyvvä ihan rajamaella, on niin raokijan näkönen. Vuan pannaampa ensin virkistystippoja...
 - Näen olj piässy käömään ettei ollunna juur henkee helemee. Vuan Seppo poksaotti rapamahan puukolla, niin on pikkusen toentunna. Tullenneeko eläjjää, vaen pittääkö sinne Honkajojelle, Salme selitti.
 - Eipähän vielä passaa luovuttee... Komijan näkönen elikko.
 - Sielläpä ne litkut nyt on. Lehemälle alakaa tulla liikettä silimään. Hoijettaan vuan tuo pistohuava, niin ei siinä muuta kun toevottee pitkee ikkää.
 - Anna hoeto-ohojjeet niin yritettään suaha lypsikki vielä tuottamaan.
 - Kyllä tämmöset hyvin parannoo. Liennee suanna jottae hommeista rehhuu tae muu häerijö. Aenahan näetä sattuu, vuan ei siinä mittee. Soetelkee jos näöttee alakavan männä tuoasa viäreen suuntoon.
 - Ihampa tuo jo hammuillee rehhuu suuhun. Kyllä se kuoleva elukka ei kakkuu kaepoo, Salme vakkuutti.
 - No mie tästä lähennii seoraavaan paekkaan. Poekimahalavaos on tiijossa. Että näkemmiin ja hyvvee alakavvee yhteistä taevalta.
 - Joo kiitosta vaen. Muistahan varua sitä Laakson Jaskaa, sittei tiijä jos reten tiellä makkoo.
 - Minä lähennii tuonne toeseen suuntoon, suap Jaska käöttee hyväkseen koko tienlevveyvven.
 - Joo, turvallista matkoo!
***
 - Näötteekö se siitä seleviivän? Salme sanoi ja alko putsata ritilöitä.
 - Kyllä tämä kohta pommppaa ylös. Ala sinä lypsee, minä alan panna sapuskoo elikoelle turvan alle.
 - Jospa siitä piäsöö pelekällä säekäöksellä.
 - Aenapa noehen elikoehen kanssa suap olla syvän syrijällään.
 - Säekäötti tuo Tiittanennii. Kirijotti jättilaskun. Helekutti kun lehemänpassoojan pittee uurastee päevätolokulla että suap satasen näppiin. Vuan elukkaliäkär satasella hätäsesti päevee sannoo... Salme rotestoi.
 - Ohan se niinnii, vuan on se niinnii, että apuva tarvitessa seon valittava kirves tae liäkär. Parreehan seon elävee lehemee lypsee, että liäkär on joskus hyvinnii tarpeen.
 - Onkae se niin... Vuan mikä vihuri sinne pihhaan ajo. Kamala metakka ja pihahi pölissee ku Saharan erämuassa, hiekkamyrskyn aekaan.
(jat.)