KAEKENLAESTA
...tapahtuu-Jussinpäevää pittäessä. Mulle ei tiietenkää tapahu - nelijä seinän sisässä. Mutta, mutta... Kuvitella voe? Silimät kii ja lähetään.
--
Heti alakuun on myönnettävä että mopo karkasi tottaalisesti kämmenistä ja rysähti tietenki mehtään. Siis noen kuvvaannollisesti. Eihän mulla oo mopuva. Kuntopyörällä ei mettään pääse vaekka laettas apumoottorin. Tosin siitäki voes jottae kehittää.
--
Vaen siitä Jussistahan mun piti. Saakeli kun ne nuo sivutiet aena vetasee puoleesa, vaen yritettään ny tolokusti pysyvä asijassa.
Heikompihermosija ja sivveitä kehottasin lopettaan lukemisen tähän, sillä teksti voe aeheottaa heikompihermoselle syvämmentykytystä ja unettomuutta. Kontrolli on vappaalla!
---
Niin, ne Jussin valamistelut alotin niin ku miehet ruukaa. Liemiruokaa pittää kesäjuhulan kunnijaksi varata. Niinpä astelin kaoppaan ja ostaa pätkäsin kaksi pänikkää sitä keppanaa, se kun näen keskustalaeselle on ikkään kuin polliittinen pakko! Pänikät oli sitä pienempää sorttija, siis 0.3 l.
---
Kottiin kun pääsin pistin oluset jääkaappiin kylymenemmään, tietenki vesikielellä. .. Hitto seoli muistin uusiminen eissä. Olinko remonttiin valamis? Tuleva kertoo.
---
No, käväsin Jussisaonassa ja ei kun toemeen. Jo ensimmäenen kullaos laokasi putken aoki ja tempasin toesen ryypin jäläkeen. Laolattaahan se meinasi alakaa, vaen tallouvenhallitus oli häerijörajan sisäpuolella niin pijin mölyt mahassa. Tosin uhuma nosti päätään, vaan sitte muistin seoraamukset.
--
Noella liemiruuvillahan ruukaa olla se vaekutus, että tuo mieleen rietastelun. Aenaenen vietti vaatii osasa näenä sukupuolineotraalina aekonaki. Niimpä potkasin töllön aoki ja sopivasti sattu tulemaan "Pikku kakkonen". Sormijen lomasta kattoen sitä palijasta pintaa joka silimiini sieltä töllöstä oli saatavana. Lähes kaekki oli iliman vaateita, oli uros tae naaras. Keskenään rymysivät.. Voe näetä riettaeta irstastelunaekoja! Muumit on rietasta sakkia!
--
Tuommonen rietas meininki otti niin otasta, että kippasin pänikän pohojilleen. No se teki tehtäväsä. Vintti pimeni ja äijä oli kanttuvei.
Herräelin siinä väliyönä ja kävin laskemassa poes sen mikä pahentaa ja huomasin kalloni muuttuneen kupariseppienpajaksi. Huomasin että keskustassa on vahava meininki.
--
Mielessä vilahti toenen pänikkä. Sen kuitenkin työnsin kauaksi jääkaapin perälle. Ehkä uskallan ensi Jussina ottaa uusiksi, jos ei sitä ennen sieppaa raevoraettiiksi ja vieteistä vappaaksi! Nyt eletään etsikko aekkaa. Voe kun sen osaesi tolokusti hyövyntää.
--
Nyt alakaa olla asijat kohillaan. Pönttö on vahavasti sekasi ja itserittiikki täysin nollassa joten tohtii taas höpättää mitä mieleen juolahtaa. Yötä piisaa vaekka toeseen tarinaan?         Snkyyn turhaa yrittää, uni ei tuu kumminkaa.