- Älähän nyt Jaska ala rakentamaan paholaisen kirveeseen varrenjatkoa. Olettehan  tuota huiskineet jo toisianne tarpeeksi. Minä ehdotan edelleen Jaskalle sitä siedätyshoitoa. Se kyllä tepsii vaikeuksiin.
  - Minkämoista se Peräläinen on ehdotellut? Etteihän ihan... Elli kihersi.
  - Myöhemmässä vaiheessa. Sitten kun on saatu perheessä  taas roolit kohdalleen, voidaan asioita  palkita luonnonmenetelmillä. Ellille siitä ei parane vielä selvittää. Vaan aikahan sen näyttää tuleeko asiasta tolkkua... Tuota, tuota... Se  moponremontti jäi meillä kesken. Eiköhän lähetä katsomaan jos se alkaa saamaan kipinää. Ellille suurkiitokset kahvista. Minä taidan olla  melkein  joka päivänen kahvivieras. Ihan hävettää.
  - Eihän nyt sentään joka päivänen. Useammin pitäisi käydä. Yksin täällä  kotona kun Jaska raataa tuolla töissä.
  Paavo vilkaisi Jaskaa, mutta huomasi tämän olevan aivan kuin ei olisi kuullutkaan.
  - No, katsotaan kun satun kulkemaan ohitse. Mukava se on Ellin sankaa puristaa, Paavo sanoi.
  - Niin ja Ellin runkoa. Vaan aivan sama. Ei ole paljon vetoja. Ulkoistaminenhan on päivänsana.
  - Joo! Mitäpäs  sitä itse urakoi kun on varalta miehiä. Eikös tuossa  riittäne sinullekin. Eipä se paljon siinä hommassa kulu.
  - Pikkusen  se jurppii. Vaan ei tuosta kehtaa tämän kummempia  käräjiä nostaa. Vaan sovitaanko, että  mennään joku  päivä Tonttisen Reetan  porinoille? Ostetaan pitkä pullo Reetalta lystäillään kahden perseen voimalla. Ja jos se Reeta on kiimassa  niin voidaan naapureina hyvässä sovussa vuorotella. Sopiiko?
  - Vaan jospa sinulla se maha?
  - Riski on otettava. Tulee siitä Reetan aineesta niin kepeä humala. Se jurppii kun rikkoo vatsan. Onko se sinulle semmoista tehnyt?
  - Ehei! Minulla on sisusputket rosteria. Ne kestää vaikka rikkihappoa imaisisi. Eipä  ole tähän päivään kaulapaskaa työntänyt, ainakaan viinan takia.
  - Lähetäänkö?
  - Mikäs ettei. Pitää kait muutama välipäivä pitää. Jos niitä  noita heinikoita panisi pakettiin. Sekin  homma on mennyt helpoksi. Sanoo urakkamiehelle, että tuostapa se alkaa ja tuohon loppuu.
  - Se on tosi. Eihän  siinä kauaa meilläkään nokka tohise kun  pojat rynnistävät. Taisivat puhua, että huomissa  päivänä tulisivat Kitulaan. Kyllä pojat homman hoitaa. Kunhan isännällä löytyy pikkusen sitä rahaa.
  - Sehän ei tuota  tuskaa. Rahamyllyt pyörii kahdessa  vuorossa ja  pankit niitä jakelevat pahemmin kyselemättä milloin maksat takasi...
(jat)