KUULUI VÄINÖN VAIMALLUKSET
sekä  jatkuva jorina
tuntui  tuimat tuiskahdukset
sumu sankea sakeni
liekkejäkin leimahteli
sitten kuuluikin räjähdys
 
Haihtui  sauhu saatavilta
sumu sankea pakeni
edessä näin ihmeellisen
naisen kaunihin, ihanan
tukka hohti kultiansa
loisti silmissä  timantit.
 
Sanatonna tuota katsoin
vaiti  kaunista  tapitin
tuoko mulle ystäväksi
matkakumppani minulle?
Saisinko tuon rinnalleni
ratsastamaan ratsuillani
pitkin taivoa tasaista
pilven lonkain koukeroissa.
 
Väinö kättänsä ojensi
osoitteli neitokaista,
sitten saatteli sanoiksi
verkkaisesti näin valisti:
- Mikä lienet miehiäsä
kuka kumma kulkijakin
tuota täysin en tajua
eikä ymmärrys yletä.
Tein mä silti minkä pyysit
teinhän kumppanin sinulle
panin sille luonnon hellän
niitty kukkien  medestä
kauneutta  mielin määrin
sekä hiukkasen sisua.
Häivy siis nyt maisemista
Väinön portilta katoa
älä koskaan kulje tänne
niin saat rauhassa  erota
täältä aikain hinkalosta
 tuhannen  tapauksen tuvasta.
 
Kiittelin  kai taituria
naistani somaa halasin,
hyvin tuntui suopealta
niin kuin tehtynä minulle.
 
Noustiin siitä nokkelasti
selkään hurjien hepojen
karautimme matkoihimme
sinne pilvien lomahan
aikakone taskussani
keri vuosia kerälle
kunnes saavuin matkaltani
oman mökkini pihalle.
LOPPU
 
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
No niin , mahottoman mukavaa oli reissata. Ny pittää suunnistaa muualle, jos se jotakuta kiinnostaa? Vanhan ainu huvitus on rietas mielikuvotus...