Saakutti, Sehän on melekopaijo jos ei vähä enempiki? Rahanaki seon meleko nivaska ja matkana kuolemantaeval. Jo vaen! Vaijaassa viijessä vuojessa vieraeta on blogissa käöny ihan kiitettävästi. Omija käöntejähän laskuri ei noteeraa, eikä vierastakkaa kun kerran päevässä. Lisäksi mittari on ollu monnenoteeseen jumissa. Näen ollen... Kiitän kaekkija jotka on höpötyksiä lukeneet. Kaikki on ollut omaa. Mitään laenattua en blogiini pistä.

Vuan sepä sitte siitä. Uuvelle etapille miel tekkee. Jos lukijalla sinni pittää niin mulla itelläni taoti jatkuu ja saattaapa se pahetakki! Se kun on niin mukavata näen aamusin höpötellä . Millon aevan tajunnanvirtaa, toesinaan jopa asijaa. Siihen tosin sorrun aeka harvoen. Tuohon politiikkaanki koetan löytää hauskan ja huvittavan näkökulman. Tiijä sitte mille se näötää lukijan silimissä? Vaen ompahan muka yritetty.

Runopuolella tuo Kalevalamitta on nyt ollu mielenpäällä. Aeka sakijaanhan noeta tekeleitä on ilimenny. Luoja taotia lisäkköön. Trokeenvetäjiä on sentäs aika vähän. Onkinhan se aika vaikeaa löytää sopivat sanat ilmaisuun. Tavut ja säännöt raijaa meleko tehokkaasti rönsyilyn. Kumminkin mukavata on pähkäillä oikeita sanoja, että mitta olisi oikija.

Tässäpä katsaus menneeseen. Huomenna kaikki on toisin jos vaan ei oo entiset. Mistä nämä tiennee, kun luvut jäi kesken aikanaan...Siitä huolimatta naamaa virneeseen ja päen ärijännettä. Sitä tiijä mitä sattuu! Sattumija sopassa sentään on lamasta huolomatta -O-  7.7. 2013