..päivää sanoo hän.Taas uutta päevää pukkaa ja kiitollisena se me kaekki vastaanotettakoon. Toki huolta ja murhettaki meillä jokkaesella on, mutta niihenki kansa on elettävä. Päevä kerrallaan. Vaen ihimeen äkkijä se hurahtaa iltaan.. Mikä ihime se lie kun tuntuu, että aeka kulluu yhä vaen nopijampaa, mitä enempi vuosia tulee.

Pienet ilonaeheet pittää ottaa etualalle. Illoita niistä ja panna muistilokeroihin , että ne pulpahtaa essiin pahoina päivinä ja jaksaa raahautua sen pahan päivän yli.

Niitä suuria ilojahan niitä ei olekkaan muilla kuin lottovoittajilla. Silloin kun kuulee suuren potin voittaneesa. Mutta siitä ne murheet ylleesä alakaa. Töppäilyjä ja mokia tulee syntilistaan tuontuosta. Kun on rahhaa niin se immeinen luulee olevasa jotenki muita parempi. Taetaa vilahtaa luulojen puolelle. Sammaa sakkija ollaan jokkaenen. Apinasta kehittyny!

Tietenki raha raohottaa ja luo riippumattomuutta. Ei tarvi olla kekenkään armoilla. Onko     se sitte millanen aotuus? Sen ratkaskoon itekuki tykönään.

Voehan se ollakki, en sitä sano, mutta kumminkin on se nii häijyä! No itekuhi taplaa tyylillään. Ja mitäpä tyyliä muuttamaan toesten takija. Jos se itelle passaa saa muille kelevata. Näen on? Vakkuuttaa -O-7.2.2014