tiistai, 25. huhtikuu 2017

LOMA---20.

Siinä elimistöään käynnistäessään, Tuomo havaitsi hänen rintaansa kiinnitetyn pahvilapun, johon oli kömpelöin kirjaimin kirjoitettu karjalan murteella, venäläisillä kirjaimilla " -Suomi-poika, lähe sie äkkiä täält Mee sie rajan yli kaikes rauhas , nii ei koira perrääs hauku. Mut jos sie vakkoojakoira pallaat takassii tänne meiän vastukseks, niin myö ammuttaan, vaik Pääsihteer suuttuski."
Tuomo ihmeteli miten hän osasi lukea venättä, mutta huomasi ,jotta pakkohan se on , eihän tässä muuten päästä asiassa eteenpäin.
Niinpä Tuomo nousi vihlovaa tuskaa tuntien jalkojensa varaan. Hän silmäili ympärilleen , näkyykö missään kiväärinpiippuja. Ei näkynyt, ainoastaan joitain tehtaanpiippuja kaukana horisontissa.Sitten hän silmäili rajalinjaa molempiin suuntiin. Jostain Tuomon mieleen tuli,...Raja railona aukeaa? Kovin hän tuotakin viisautta ihmetteli, mutta päätti ,että ei lähde railoja etsimään. Parempi on ylittää rajalinja pikimmiten.
Tuomolla oli edelleen sama kirkuvanvärinen ilmapallosta tehty lannevaate yllään. Avojaloin ja ilman "himohäss"iä hän oli surkeassa jamassa. Tuomo lähti epävarmoinaskelin ylittämään rajalinjaa. Mutta tuskin hän ehti ottaa, kuin pari askelta , kun konepistoolin lyhytsarja pölläytti hiekkaa hänen varpailleen.
Hätkähtäen Tuomo heittäytyi vatsalleen. Mielessään Tuomo heti älysi, että nyt omat koirat purivat. Siinä maatessaan mahallaan maata vasten. hänen ylitseen pyyhkäisi luotisuihku. Saattajat olivat olleet kytiksellä ja nyt vastasivat tuleen. Suomen puolelta kuului noitumista . Jollakin oli säikähdyksestä mennyt maha sekaisin, koska kamala paskanhaju tuli tuulen mukana voimakkaana Tuomon nenään..
Tuomo yritti huutaa hätäänsä suomenpuolelle, mutta saa aikaan vain pientä pihinää. Hänen hakattu kaulansa oli tulehduttanut kurkunpään.Hänen huulensakin olivat rikki ja turvonneet. Tuomo mietti mistä voisi saada valkoisen rauhanlipun, mutta eihän hänellä muuta valkeaa ollut kuin kasvonsa , jotka oli pelosta kalmankalpeat.Sydän hulluna pamppailen, Tuomo litistäytyi mahdollisimman litteäksi hietikkokangasta vasten.
Hän kelasi päässään erilaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia ei ollut monta. Joko nousta ylös, ja marssia Suomenpuolelle, ja tulla ammutuksi. Tai palata takaisin ja tulla venakkojen toimesta ammutuksi. Tilanne vaikutti tosipahalta.-jat-

tiistai, 25. huhtikuu 2017

VARRELLA...

Tiistaita koko päivä. Pyhänjäännökset illalla joutaa pyhittää, että ne puhtaat olisi. Vettä virtaa Vantaassa eikä virta venhettä vie - moottorissa voimaa joka voittaa luonnonoikut. Anna meille ja katso hän antoi - pahakin sai palkkansa.
***
Komeat on ovet rahamiehillä. Siitä ulos siitä sisään siitä mun matkani pitää. Kaikuvat kellot ja elämänvirralla käy kolea kuolemantuuli. Vain huuli pyöreänä katson miten mahdoton mahtuu olemattomaan.
***
Pajupillit soittaa laulujaan ja särähtäen kielet katkeaa. Lääkäriin ja kieli jääpi kiinni. ei vienyt kissa nyt suu on lukossa.
***
Hohhoi jo puoliyö tää miestä syö ja antaa aihetta ? Ilman vaihetta ei voi vaihtaa. Raha kaihtaa pieniä kukkaroita. Suuret setelit vaatii tilaa! Onko sulla?
***
Tästähän se käönnistyy ja mennee mehtään. Mopo keulii jo. Syksyntuntuinen hämärä kietoo päällensä hämärän huntua ja kannonkolossa on ahtaus. Suurin silmin silmäilen silmittömässä , korvin kuulumattomassa pimeyksissä. Vettä tulee, mutta minä vaan odotan.
***
Minä odotan nousevaa päivää. Kivenpalaset krassaa kurkkuani ja ilta on vielä nuori, vaikka muori löysi jo vaarin, ei se tilannetta muuta.
***
Paree on silloin - kun nuortea kukkaset on. Lakastuneet vain suututtaa. Kerran nuori aina nuori, valehtelevat siniset huulet ja pää tutisten nakataan taas tabu.
***
Kantokyky näyttää heikolta selkä notkolla ja pitädyskyky alentunut. Taakka painaa, kunnes on vainaa, otetaan lainaa jos oma ei riitä, kuitenkin kiitä mitä sait ja liitä iltarukoukseen pyyntö paremmasta. Iltarusko kaiken pahan poistaa.
 

maanantai, 24. huhtikuu 2017

LOMA--19.

-Entäpä mitä sitä sinä olet tehnyt, entä nuo kaverisi?
- Ka, eihää täs vankilas muit ookkaa ku murhamiehii. Tuo eskimonnäkönen mieskii on pistänt kolme äijää siivil lentelleen.Tuo toine jok on vissii alakujaan kiinallaesii .onkii hurja mies, hiä on kolme naist auttant lähtemään täält , enneko on kututtukkaa. Miuhaa tuot pit muijalt kattoo , mit hiä on syönt ku se ei muistant jotta hiä on miun ommaesuutta. Yleaekaa vaen riekku toise äijä matkas, mie sannoen jot , jos ei miun molo kelpova, nii et sie kyl muiltakkaa sua, eikä saanu.
Tuskanhiki oli alkanut valumaan Tuomon kasvoilla, Punapartaisen kertoessa. Tuomo mietti, jotain on asianhyväksi tehtävä. Mutta hän ei päässyt mietteissään sen pitemmälle, kun ovi avautui.
Samat miliisit , jotka hänet selliin toivat olivat jälleen asialla. Tuomolla pelko puistatti kehoa , kun hän huomasi kummankin kädessä monihaaraisen ruoskan. Miliiseillä oli pilkallisen julma ilme kasvoilla , ja toinen sanookin kun astuu kynnyksen yli.
- Nyt vakoojakoira, nyt loppuu sinun vakoilu-urasi. Arvelet toisenkin kerran ennenkuin tulet tänne urkkimaan. Olisit pysynyt siellä lännen kurjuudessa. Halusit tänne parempaan yhteiskuntaan, mutta tuossa esimakua.. Miliisi sanoo ja piiskan siima viuhahtaa Tuomon selkään. Monta iskua Tuomo ei kestä, häneen väsymyksen ja valvomisen näännyttämä kehonsa ei kestä kipua , vaan hän menettää tajuntansa.
***
Keväinenaamu oli lämmin, leuto eteläinenvirtaus puhalteli leudosti. Aurinko on noussut jo kauan sitten, ja paistoi pilvettömältä taivaalta. Rajalinjan lähettyvillä Tuomo heräsi koviin kipuihin. Hän oli jokapuolelta suurien paukamien peitossa. Joka paikkaan koski . Kaksi hammastakin oli sanoneet yhteistyösopimuksen irti.
Tuomo nousi kivusta ähkien istualleen. Hän kokeili jokaista jäsentään onko luita poikki tai murtunut. Vaikka raajojen liikuttelu tuntui tuskaisalta, niin kuitenkin kaikki luut tuntuivat ehjiltä. Kun Tuomo sen havaitsi , hänen mielialansa saa lisää toivoa. Ehkä vielä hänen lomansa loppuisi? Tämä tuskaisa loma, joka oli tuonut tullessaan pelkkää, tuskaa, murhetta ja vaikeuksia.
MK-projektia Tuomo ei ollut enää jaksanut ajatella aikoihin. Itsekkään hän ei tiennyt kuinkakauan hän oli ollut tajuton. Ei hän tiennyt edes sitä kuinka kauan hän oli ollut reissunpäällä. Oliko kulunut päiviä vai viikkoja. Ainakin kevät oli jo pitkällä koska monenvärisiä kukkia kasvoi hänen ympärillään. jat.

maanantai, 24. huhtikuu 2017

VIISARI.

 
Aasialaisella aasilinjalla vauhti on kova . Silimät vinossa ja suu mutrussa ajelee kuli mopuvaan. Tuskin saa sanasta suusta, eikä miehestä härkää.
***
Ranskalainen tiehaarassa, mitähän siitäki seuraa? LePen saa pensaa liekkeihin ja koko Eurooppa palaa? Ruutat tanaan, Pelastusarmeijja saa ihmeitä aikaan.
***
Märkää on mutta on muuta mielenpäällä. Kehenot on kelit kesällä, talavisaekaan kyllä luistaa, jalas nimittäin , vaikka jalassa ei housuja, silti huolia piisaa!
***
Vitsit on ainoat eikä sattuma tuu lähelle. Kohtalo vaan kuljettaa - ja tuuli. Minne kuljettaa sen tietää perillä. Koivet verillä vaeltaa köyhä kansa - eivätkä he koskaan saavuta parempaa päivää.
***
Kovaa on kallo luun kohalta ja perästä pehmijän löytää Monet nuijan kopautukset antaa herätyksen. Nuijan kopautuksesta asijat varmat, vain harvat tietää, miksi maailma murjoo .
***
Pakkanen halkoo valtatiet halki, poikki ja pinoon. Lisäksi tekee nimismiehen kiharat. Laaksot on kukkulain takana ja lakana on kerran pesty.
***
Suuria summia virtaa rahaa jos lautoja sahaa. Sahasta viisi kunhan riisi riittää. Siittää suuret ikäluokat pieniä. Missä vika? Tuskimpa siinä, koska homma ikiaikainen ja sattuma on aina korjannut satoa.
***
Mutta latoa tarvitaan ettei kastu! Sajetta pitämällä parempiin päiviin ja unettomiin öihin. Vöihin on kiinnitetty tuppiroska. Hekselit on kohotusta varten. Lökäpöksy ei kakkua kaipaa, tulee toimeen vähällä. Paljon on vähää enemmän! Mutta kuinga paljon on paljon?

sunnuntai, 23. huhtikuu 2017

LOMA--18.

Tosin Tuomolla oli vain yksi rivi, pelkkiä ykkösiä. Ja tämmöinen pitkäykkönen oli Tuomolle antanut täysosuman. Eihän se voitto niin iso ollut, muutama satanen, mutta Tuomo on urheilumiehiä. Hänen mielestä ei ole tärkeintä voiton suuruus , vaan voitto, konstilla millä hyvänsä!
Tuomo huomasi ajatustensa lähteneen harhaileen maallisiin asioihin, mutta heräsi todellisuuteen karmealla tavalla. Kopin numero 13 ovi oli auki, ja sinne Tuomo potkaistiin,kahden rautoitetun venäläisen saappaan voimalla.
Tuomo lennähti bitumilattialle rähmälleen josta hän voihkien kääntyi selälleen. Sitä Tuomon ei olisi pitänyt tehdä. Heti kun Tuomo oli selällään , hän näki kun miliisit , toinen toisella puolen, alkoivat kopeloida sepalustaan, ja kusivat Tuomoraukkaa silmään. Sitten ne poistuivat räkäisesti nauraen kopperosta käytävään. Sähähtäen vielä lähtiessä:- Kypsy siellä, vähän aikaa.
Kun ovi sulkeutui Tuomo hierusteli enimmät kuset silmistään, ja katseli ympärilleen. Hän huomasi kopissa kaksi kerrossänkyä, joissa kolmessa petissä makoili uteliaan , mutta julmannäköinen mies. Tuomo nousi istualleen , pudisteli päätään ,ja kysyi häkeltyneenä:
---Missä olen ? toverit sanokaa! Tuomo tiesi että venäjällä pitää aina käyttää toverinimitystä. Herroitella ei saa. Tulee matka saunan taa, tai ainakin montun reunalle.
Yhteen ääneen miehet sanoivat, julmalla äänellä, vain yhden sanan:- KUSESSA.
Tuomo oli kova karpaasi eikä hätkähdä toverien sanoista. Hän sanoikin, vieläpä vitsiä tavoitellen:
- Kyllähän minä sen tiedän, tai paremminkin haistan, mutta mikä on paikka ,missä olen.?
- Tää onkii Pietarin henkrikollistenvankilan koppi. Montako sie sälli oot pistänt lihoiks.?Punapartainen mies sanoo Karjalanmurteella. Nousten istumaan yläpetille. Sitten Punapartainen mies jatkaa: -Kovinhaa sie ootkii äkäse näköne sälli, siul on varmaankii pahat mieles? Mitähää sie lient tehnykkään?
Tuomo on aivan pihalla, vaikka onkin kopissa. Hän katsoo vuoronperään jokaista, sellissä olijaa. Pikkuhiljaa Tuomoa alkaa hirvittää millaiseen seuraan on eksynyt. Hän alkaa tarkkailla muutoksia itsessään, sillä Tuomo tietää , että seura tekee kaltaisekseen. Pahimman mahdollisuuden välttääkseen hän kysyy vastakysymyksen punapartaiseltamieheltä: