---niitä aikoja entisiä, varsinnii heti sovan jäläkeen, tietysti myös sota-aekana, mutta niitä en henkilökohtasesti muista kun sitä sytyny sillon talavisovan kynnyksellä.

Tietennii sitä kun oekeenki muistijjaan terottasi sitä aenaki luulis muistavasa hyvinnii vanahoja asijoeta. Tosin se voe olla mielikuvituksennii tuotetta. Vuan eikö tuo täyvestä menne? Heh kukapa se voe vastaan änketä? No, ei kukkaa. Tojistajat aeka vähissä.

Joo, kurijaa oli. Se kaohija kurijuus oli joka päevästä. Leipä oli kovvaa, eikä sitä joka päevälle etes ollu. Pakastimija tae jääkaappeja ei ollu, niin lihaki piti olla niin vankasti suolattuva että kieltä poltti syyvessä. Kesäajaksi sijanlihalle oekein keitettiin rankan suolanen suolaliemi jossa liha sitten pyssyi mätänemättä.Jumankauta, olihan se syötävää. Mytteöneen maku tuli sieltä suolasuuven takkaa.

Ei sillon vouhotettu elläensuojelusta. Kissaki jos teki liikaa pentuja niin ne rätkittiin seinään että aevo turskahti. Eipä tuosta mittää Jumalan tuomijota tullu? Sehän oli siisti ja nopija kuolema. Palijo parempi kuin kulukukissan elämä.Viherpiipertät oli sillon vielä tunteton käsite!

Kyllä elämä oli tosi elämää. Kamppaeltiin jokapäeväsestä leivästä. Vaikka oli köyhää veroja silti piti maksaa.Pihistää perheen ruuvasta, että kruunu sae omasa.

Tuntuu vaen , että silloen oli elämä yksinkertasempaa. Ei juostu arvuuttamassa terkkarissa, mikä kora se nyt olisi iskeny. Kuoltiin poekkee kun elämä loppu ja uutta tuli tilalle. Nythän se homma on vanahusten rääkkyytä. Pijetään keinotekosesti syvän käönnissä vaekka vuoskaosija nuppi ei joo tajunnu tästä maalimasta mittää.Onko sekkää mistää kotosi? Se pitäs raakasti letkut irti kun aevotoeminta loppuu, . Ihimeijen aeka on ohi. Ei siitä kukkaa toevu ennään elämälle. Raakaako? No, jos on nii on, mutta selevä peli. -O-12.4.2014.