Kuljin mieli murheisena,
tietä harmaata kävelin,
maistui kaikki katkeralta,
oli nautinnot vähissä,
arki näytti ankealta,
tuskalta koko elämä.

Kävi mielessä ajatus ,
miete musta muljahteli,
joko kaikki on koettu,
isot riemut nautiskeltu,
mistä löytyisi kipinä,
kaverille voima uusi,
joka potkisi pojalle
uutta virtaa vartalohon.

Kamuilta sitä kyselin,
tiedustelin tuttavilta,
mistä kimpoaa kipinä,
uusi liekki leimahtavi,
syttyy sielussa tuleksi,
lehokseksi lämpimäksi.

Kun mä kurjuutta inisin,
Repun kautta kaiuttelin,
sanoi Väinämö:- Lähetän
sinappia siivun sulle,
taintuu tuska ja valitus,
muuttuu malli miekkosessa.

Kusti kuljetti sinapin,
pani posti parhaitansa,
perille tuo jo paketin,
YTY-pullot pöytähäni.

Noita kääntelin käsillä,
korkkia jo pyörittelin,
nytpä testiä tekisin,
pätevyyden päättelisin.
Siitä siemaisin sinapit,
suuni täyteen turskahutin,
naamaan nakkasin nätisti,
lärviin lätkin empimättä.

Sitten tuokion odotin,
vokottelin vaikutusta,
nielaisin pian sinapin,
annoksen niin herkullisen.
Ensin tuokion tutisin,
silmät pyöri pillereinä,
savu korvista kohosi,
jäseneni jäykistyivät.
Petti shortsien sepalus,
olo tunne taivaallinen.

Oho! siinäpä sinappi,
en oo moista ennen saanut,
litkut joutavat jokehen,
turkulaiset tunkiolle,
YTY antaapi eniten,
paras mauste makkaralla,
kunhan ehdin kai kokeilen,
miten maistuu piirakassa.
19.6.2002