KARJALAN KUNNAILLA
Nämä Karjalan jylhät metsät ja vaarat
täällä oikeastaan ovat liikana kaarat
virsut jalkaan ja metsiin samoamaan
runontietä vanhaa kulkemaan.
Oi kuinka on jylhiä vaarojen rinteet
ja kauniita aamuisin valon siinteet
jotka heijastuu järvien siintäväin veestä
ja purojen kinkamain kintereestä.
Täällä luonto on ihmistä lähempänä
kirkas taivas kaartuupi ylempänä
sen sini huikaisee katsojan silmään
vain poutapilven pienoisen nään.
Tähän rannalle laavu pystytetään
ja järvestä kaloja pyydetään.
oi kuunnelkaa: kuiskii korven kuusi
joka hetki on mulle nautinto uusi.
On hämyinen yö ja salolla rauhaa,
vain jossakin kaukana koski pauhaa,
yksin korven sylissä tuntea voi,
niitä tuntoja joita yö kesäinen loi.
Kommentit